Kun vielä kaksi vuotta sitten suunniteltiin Kouvolan hyppyrimäkien purkamista, nyt Palomäellä käy kova kuhina. Kouvolassa K10 ja K25 mäet on muovitettu uudestaan ja rakennettu uudet K2 ja K6 mäet sekä muovitettu myös nämä mäet ympärivuotiseen käyttöön. Lisäksi kesän ja syksyn aikana on siistitty hyppyrimäen aluetta.
Miten tämä mäkien kunnostaminen sitten onnistui? Seuran valmentajana toimiva Tero Koponen kertoo, että urheilijoiden vanhemmat ovat olleet prosessissa suurena apuna. Sen lisäksi myös Kouvolan kaupunki sekä yhteistyökumppanit ovat olleet isossa roolissa. Yhteistyökumppaneiden avulla on hankittu muun muassa uusia varusteita sekä rakennettu K6 mäki.
– Urheilijoiden vanhemmat olivat innostuneita, sitoutuneita kehittämään sekä kunnostamaan Kouvolan ränsistynyttä mäkihyppykeskusta. Vanhemmissa on monen eri alan asiantuntijoita, joten kaikille halukkaille löytyi rooli seuran kehittämisessä. Otimme välittömästi tammikuussa yhteyttä Kouvolan kaupunkiin mäkien muovituksen rahoittamiseen liittyen. Aloitimme myös yhteistyökumppaneiden etsinnän, jotta saisimme rahoitettua mäkien kunnostamista, mäkien rakentamista ja uusien juniorivarusteiden hankkimista.
– Kouvolan kaupunki avusti hyvällä rahasummalla mäkien muovitusta nopealla aikataululla, joten iso kiitos heille. Kaikki työ on Kouvolan hyppyrimäellä tehty innokkaan talkooporukan voimin, Koponen summaa.
Lajin uudestaan nostaminen Kouvolassa oli monen asian summa
Kouvolan hiihtoseurassa valmentajana toimivaa Tero Koposta on kiittäminen hyppäämisen uudelleen herättelystä. Tammikuussa 2021 vuorotteluvapaan ja liikunnanohjauksen perustutkinnon aloittanut Koponen innostui mäkitouhusta niin paljon, että vuorotteluvapaan jälkeen hän otti vielä opintovapaan ja alkoi kehittämään seuran mäkijaoston toimintaa. Tammikuusta lähtien hän on siis pystynyt päätoimisesti kehittämään ja valmentamaan seurassa.
Myös kuluneen talven hyvä lumitilanne auttoi mäkihypyn elvyttämisessä. Mäet olivat hyppykunnossa kolme kuukautta.
– Tammikuussa 2021 11 junioria iältään 5-12 vuotta tuli mukaan hyppäämään. Puolet heistä olivat vanhojen mäkihyppääjien lapsia ja puolet lajin ulkopuolelta. Olemme mainostaneet somessa toimintaamme melko paljon. Keväällä toiminnastamme oli juttua paikallisessa sanomalehdessä ja nyt olemme sopineet lehdistön kanssa uudesta jutusta, Koponen kertoo.
Kesän aikana aktiivisia hyppääjiä on ollut noin 10. Kokeilijoita on ollut muualtakin, muun muassa Kotkasta mäkihyppyä on käynyt kokeilemassa 15 hiihtäjää. Kun olosuhteet on saatu kuntoon, on myös mäkihypyn kokeilupäivät aloitettu. Myös seurojen välistä yhteistyötä on havaittavissa, sillä Paimion urheilijoiden kokeilupäivät innostivat myös Kouvolassa päivien järjestämiseen.
– Olemme aloittaneet syksyllä olosuhteiden valmistumisen jälkeen mäkihypyn kokeilupäivät Kouvolassa. Kokeilupäivät ovat yllättäneet minut positiivisesti. Kolmen viikon aikana hyppäämässä on käynyt yli 20 junioria iältään 4-11 vuotiaita, ja uskon että osa kokeilijoista jatkaa lajin parissa, Koponen iloitsee.
Somen voima on näkynyt myös Kouvolan hiihtoseurassa
Kouvolan hiihtoseura on ymmärtänyt treenien markkinoinnissa myös sosiaalisen median voiman. Oman ’Ski jumping team Kouvola KHS’ tilin perustamalla on lajia nostettu kouvolalaisten huulille. Sivuilla jaetaan kuvia muun muassa harjoituksista.
– Kuvia on Kouvolasta ja Rajakalliosta, koska on haluttu muistuttaa myös siitä, että Rajakallion mäki Anjalassa on yksi meidän junnujen harjoitusmäistä. Juttuja on jaettu myös kun Antti Aalto, junnujen idoli, kävi mäellä jakamassa nimmareita ja kokemuksiaan sekä muiden seurojen vierailuista, kertoo seurassa toimiva Tiina Karavirta.
Kouvolassa muistetaan myös, ettei somen tekemisestä tarvitse tehdä liian vaikeaa. Postauksia jaetaan kouvolalaisten omiin Facebook-ryhmiin ja niissä näyttökertoja onkin tuhansia. On myös huomattu, että kun itse toimii aktiivisesti, ei maksettuja mainoksia välttämättä tarvita. Omat julkaisut ovat tavoittaneet uudet kokeilijat niin hyvin, että varusteet eivät ole tahtoneet joka kerta riittää kaikille, vaan hyppäämistä on pitänyt porrastaa.
– Junnutkin ovat oivaltaneet, että halutaan lajille näkyvyyttä ja oma esimerkki on paras. Nämä lapset yhdessä ovat kyllä sellainen porukka, jossa on yhteisöllisyyden esimerkkiä ihan kaikille. Porukka on hitsautunut yhteen ja haluaa myös esiintyä kuvissa yhdessä. Jos heille ehdottaa yhteiskuvaa, kaikki ovat mukana. Ja jos ei kukaan aikuisista muista yhteiskuvaa, joku lapsista kysyy, otetaanko kuvia yhdessä, Karavirta summaa.