Kokouksen avasi Tatu Lehmuskallion asiantuntijapuheenvuoro, jossa tarkasteltiin mm. Suomen ja lumilajien asemaa laajassa kansainvälisessä viitekehyksessä keskittyen erityisesti hallinnollisiin rakenteisiin ja niiden merkitykseen vaikuttamismahdollisuuksiimme. Puheenvuorossa korostui mittava modernisoinnin vaade sekä kilpailuasetelman parantaminen koordinoidulla, pitkän aikavälin tavoitteen asetannalla ja resursoinnilla – yhdessä lumilajien ja tapahtumien vetovoimaa kasvattaen ja Suomen roolia kansainvälisessä päätöksenteossa turvaten. Moni maailman trendi on Suomelle edullinen, mutta aktiivista ylätason vaikuttamista tarvitaan kaikissa sidosryhmissä niin kansallisten kuin kansainvälisten toimijoiden suuntaan.
Hiihtoliiton ja Ski Sport Finlandin mahdollisen yhdistymisprosessin etenemiselle esitettiin aikataulu, jossa koolle kutsuttujen työryhmien sektorikohtaiset raportit toimitetaan ohjausryhmälle 21.4. mennessä. Työryhmissä tehdään nykytila-analyysi ja SWOT-analyysi sekä kartoitetaan henkilöstön toiveet ja odotukset. Asia on käsittelyssä johtokunnassa 20. kesäkuuta.
Ajankohtaisissa asioissa oli esillä liittovaltuuston ylimääräinen kokous 30.3.2023, jonka aiheena on Hiihtoliiton toiminta- ja tilikauden muutosta koskeva sääntömuutos. Hiihtoliiton toiminta- ja tilikausi esitetään muutettavaksi siten, että se on jatkossa 1.11.–31.10. Liittovaltuusto päättää myös kuluvan tilikauden jatkamisesta viidellä kuukaudella lokakuun 2023 loppuun. Tilikauden muutosesityksen taustalla on toiminnan ja talouden suunnittelun helpottaminen: nykyistä varmempi kumppanituottojen budjetointi sekä maajoukkuetoimintojen optimointi kilpailukausi edellä. Johtokunnan kokouksessa pidettiin myös Nordic Ski Finland Oy:n yhtiökokous koskien tilikauden muutosta Hiihtoliiton sääntömuutosta seuraten.
Johtoryhmien kokoonpanoa ja valintoja käsiteltäessä linjattiin, että jatketaan vielä vuosi samoilla ryhmillä ja valmistellaan ensi keväälle strategiaan perustuen uusi malli, jossa määritellään perusteellisesti johtoryhmätyöskentelyn edellytykset, tarpeet ja osaamisperusteiset valintakriteerit.
Kokouksessa valittiin edustajat FIS-kongressiin 25.5.2023. Edustajiksi päätettiin Ismo Hämäläinen, Markku Haapasalmi ja Satu Kalajainen.
Toiminnanjohtaja Ismo Hämäläisen johdolla käytiin läpi analyysi Planican MM-kisoista. Pekingin olympialaisten ja Oberstdorfin MM-kisojen menestyksen todettiin luoneen tietynlaisen, epärealistisen odotusarvon kokonaisuudelle. Arvokisojen luonne samoin kuin niihin valmistautuminen ovat erilaiset. Planican yhden mitalin todettiin kuitenkin olevan alle odotusten, ja vaatimustason nostoa tarvitaan. Kumppanipuolelta Planican kisoissa oli mukana neljä ryhmää ja yhteensä 30 kumppania. Innostus ja kumppaneiden sitoutuneisuus toimintaan näkyivät vahvoina.
Helmikuun talouskatsauksessa todettiin kauden olevan vilkkaana käynnissä, mikä luo painetta kassatilanteeseen. Seuraavaan kokoukseen valmistellaan kassaennuste, jossa katsotaan kesän päivitetty tilanne.
Budjetissa pysymisessä on haasteita, mutta kulukuria on harjoitettu läpi toimintojen tilanteen hallitsemiseksi.
Kaupallisessa katsauksessa luotiin silmäys tulevan kauden kumppanitilanteeseen lajikohtaisesti. Viime kevääseen nähden tilanne on merkittävästi parempi ja valtaosa nykyisistä kumppanuuksista jatkuu.
Katsauksessa käytiin läpi myös Helsinki Ski Weeksiä ja Stadion Sprint -kisan roolia kokonaisuudessa tulevaisuudennäkymineen. Helsinki Ski Weeksin latujen todettiin vetävän puoleensa ennen kaikkea lapsiperheitä ja senioreja. Stadion Sprint -huippuhiihtokisan ohella Helsinki Ski Weeksiin tuotujen varttisprintin ja supersprintin todettiin edustavan FISin linjausten mukaista tulevaisuuteen peilaavaa toimintaa. Lisäksi kaupallisessa katsauksessa kerrottiin maailmancupmyyntiä olevan koossa n. 100 000 euroa enemmän kuin edellisellä kaudella.
Maastohiihdon johtoryhmän yhteenvedossa maaliskuun kokouksessa todettiin käydyn läpi Planican-raportti ja nuorten arvokisat. Keskusteluissa ovat olleet valmennusjärjestelmä sekä seuratoiminnan palvelukonsepti. Lisäksi on tehty selvitys tuloksekkaammasta tavasta toteuttaa alue- ja piiritoimintaa – esitys otetaan myöhemmin käsittelyyn johtokunnassa.
Mäkihypyn ja yhdistetyn johtoryhmän terveisissä todettiin lajiyhteisön kaipaavan lajia nykyistä paremmin tukevia rakenteita, koskien mm. viestintää, näkyvyyspaikkoja (mm. rajallinen kansallinen TV-näkyvyys) ja nuorten harjoitusleirien parempaa mahdollistamista. Tulevaisuuden edellytysten rakentamiseksi peräänkuulutetaan laaja-alaista keskustelua.
Ski Sport Finlandin terveisissä iloittiin Jon Sallisen ja Anni Kärävän menestyksestä, joka toi tärkeää näkyvyyttä mediassa ja mukavan päätöksen arvokisakaudelle. Nyt keskitytään ensi kauden suunnitteluun, joukkuevalintoihin ja kumppanineuvotteluihin edelleen haastavassa kumppanimarkkinassa. Lisäksi on pidetty ensimmäinen palaveri valmennusjärjestelmän rakentamisesta laajalla edustuksella, tavoitteena kriittinen käsittelytapa eteenpäin vievien ratkaisujen löytämiseksi.
Salpausselän kisojen iloittiin vetävän puoleensa suuren määrän FIS-vieraita ja kumppaneita. Tärkeinä lisinä juhlavuoden kisoille mainittiin niin ikään 100-vuotisjuhlavuoden vastuullisuusseminaari ja juhlagaala sekä perjantaille saatu yhdistetyn lisäkisa.
Seuraava kokous pidetään 26.4.2023.
Johtokunta toimii Hiihtoliiton lain mukaisena hallituksena ja toimeenpanevana elimenä edistäen, ohjaten ja valvoen kaikin tavoin maamme hiihtourheilun kehitystä. Johtokunnassa toimii puheenjohtajana Markku Haapasalmi, maastohiihdon edustajina Sirpa Korkatti ja Maria Sorvisto (varajäsen Heikki Keskitalo), mäkihypyn ja yhdistetyn edustajina Lauri Kettunen ja Juhani Huhtala (varajäsen Riina Valto), alppilajien edustajina Martti Uusitalo ja Antti Kärävä (varajäsen Timo Sallinen) sekä muina jäseninä Rinna Ikola-Norrbacka ja Juha Kolu (varajäsen Anssi Pentsinen).