Maastohiihdon johtoryhmä kokoontui 23.4. ensimmäisen kerran uuden puheenjohtajansa Esko Valikaisen johdolla. Hiihtoliiton johtokunta nimitti toukokuun kokouksessaan 21.5. lajiryhmien johtoryhmien kokoonpanot kaudelle 2024–2025, joten maastohiihdon johtoryhmän toukokuun kokouksessa 28.5. jäsenvahvuuteen liittyivät Pasi Rajala Tampereelta sekä Harri Kittilä Teuvalta. Kittilä toimii myös maastohiihdon kilpailuryhmän puheenjohtajana. Satu Kalajainen luopui omasta halustaan johtoryhmätyöskentelystä kauden päätteeksi. Esko Valikainen jatkaa ryhmän puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana toimii Juha Toivo.
Huhtikuun kokouksessa kuultiin päävalmentajan Teemu Pasasen analyysi kaudesta 2023–2024 ja ajatukset kaudesta 2024–2025 ja keskusteltiin muutostarpeista kansallisen kilpailutoiminnan kehittämiseksi. Toukokuun kokouksessa kuultiin mm. kansallisen fluorikieltoryhmän kuulumiset.
Kausi 2023–2024 oli Suomelle neljänneksi paras koko maailmacupin historiassa – kotimaan valmennuskiertueelle oli iso tilaus
Maastohiihdon päävalmentaja Teemu Pasanen esitti katsauksen päättyneeseen huippu-urheilukauteen, jonka fokus oli maailmancupissa, koska kansainvälisiä arvokisoja ei ollut. Kausi oli Suomelle 4. paras koko maailmancupin historiassa palkintokorokepaikkojen (16) määrällä mitattuna. Kuusi eri urheilijaa nousi kauden aikana palkintokorokkeelle. Suomalaisten huippuhiihtäjien taso laajenee ja menestys on entistä leveämmillä harteilla. Miehissä Norja ja naisissa Ruotsi ovat selviä ykkösmaita.
Fluorikielto oli voimassa maailmancupissa ensimmäistä kautta. Huoltoryhmä pääsi hyvin mukaan juoneen kauden edetessä ja kilpailukyky oli jo erinomainen loppukaudesta.
Pasanen oli mukana Suomalainen latu – nuorten urheilijoiden arjessa -maastohiihdon valmennuslinjauksen jalkautuskiertueella useammassa tilaisuudessa. Tilaisuudet olivat onnistuneita ja keräsivät runsaasti osallistujia. Seuraväki otti kiertueen innostuneesti vastaan ja pääsi esittämään mieltä askarruttavia kysymyksiä valmentajille.
Kauden 2024–2025 tavoitteena on menestys Trondheimin MM-hiihdoissa
Tuleva kilpailukausi on olympialaisiin valmistavana tärkeä – olympiakisojen maapaikat määräytyvät ensi talven tulosten perusteella, Pasanen kertoi. Tavoitteena on saada kahdeksan miestä ja kahdeksan naista olympiakisoihin. Kauden pääkisat ovat Trondheimin MM-hiihdot, joissa on tavoitteena menestyä kaikissa kilpailuissa.
Tulevalla kaudella keskitytään yhteislähtökisoihin ja loppukirin parantamiseen. Viime kaudella onnistunutta B-/U23-maajoukkuetoiminnan tehostamista jatketaan ja ryhmistä toivotaan nousevan edelleen urheilijoita maailmancupiin.
Olympiakomitean huippu-urheiluyksikkö on vahvasti tehostamistukien kautta Hiihtoliiton tukena varmistamassa kärkiurheilijoiden ja maajoukkueiden kilpailukykyiset toimintaedellytykset harjoituskauden aikana.
Kansallisen kilpailutoiminnan tulee vastata kansainvälisiin vaatimuksiin – seuroilla haasteita kilpailutoiminnan toteuttamisessa
Johtoryhmä kävi keskustelua kansallisen kilpailutoiminnan muutostarpeista sekä seurojen esiin nostamien kilpailutoiminnan haasteiden että valmentajien näkemysten pohjalta. Seurojen näkökulmasta haasteita aiheuttavat mm. monet erilaiset kilpailumuodot, pitkä kilpailukausi, kuntien perimät latumaksut, ammattimaisen kisaorganisaation vaatimus, tukijoiden hankinta, toimitsijoiden ikääntyminen, TD-kulut ja taloudellisesti kannattamaton kilpailujen järjestäminen.
Valmentajien näkemyksen mukaan kotimaan kilpailuissa tulee lisätä yhteislähtökisoja, sprinttejä pitää järjestää kuukausittain ja lapsille XCX-kisoja rennommalla otteella. Perinteisen ja vapaan hiihtotavan kisoja tulee olla kalenterissa yhtä paljon. Kotimaan kisoissa tulee hiihtää samoja matkoja ja samoilla hiihtotavoilla kuin kansainvälisellä tasolla. Nuorille pitäisi saada nuorten SM- ja MM-kisojen lisäksi yksi muu arvostettu kisa esimerkiksi maailmancupin yhteyteen.
Johtoryhmä totesi kustannusten nousevan koko ajan ja oli yhtä mieltä siitä, että kisajärjestäjien kuluja on saatava rajoitettua. Kisoja ei kannata järjestää maantieteellisesti lähekkäin samaan aikaan. Kuluhelpotusta on tuotu jo siinä, ettei kansallisiin kisoihin tarvitse nimetä TD-assistenttia. Liiton tulee tarjota koulutusta kilpailun vastuurooleihin ja kisajärjestäjien opas onkin jo olemassa tätä varten. Kilpailuryhmä ja kilpailujärjestelmän kehittämistyöryhmä jäsentävät ja jatkojalostavat seurojen ja valmentajien ajatuksia.
Kansallinen fluorikiellon valvonta alkaa kaudella 2024–2025
Johtoryhmä kuuli ja keskusteli myös ensi kaudella alkavasta fluorikiellon kansallisesta valvonnasta. Aateli Race -viikolla 24.–25.6. järjestetään Vuokatissa kansallinen testauskoulutus ja infotilaisuus asiasta. Kaikkien Hiihtoliiton jäsenseurojen tulee sitoutua fluorikieltoon. Fluorien käyttö on kiellettyä kaikissa FIS:n ja Suomen Hiihtoliiton alaisissa kilpailuissa ja lajeissa kaikilla tasoilla.
Maastohiihdon johtoryhmän seuraava kokous pidetään 12.6.2024.
Maastohiihdon johtoryhmän tehtävänä on ohjata, tukea ja kehittää maastohiihdon operatiivista urheilutoimintaa hyväksytyn toimintasuunnitelman ja budjetin puitteissa. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii Esko Valikainen ja jäseninä Jukka Tahkola, Jussi Prykäri, Juha Toivo, Mika Paananen, Harri Kittilä ja Pasi Rajala.