Suomen Hiihtoliitto järjesti olosuhdeseminaarin Vuokatin Hiihtoviikon yhteydessä. Seminaari oli jatkoa vuoden 2020 olosuhdeseminaarille, joka järjestettiin Vantaalla.
Hiihtoliiton puheenjohtaja Markku Haapasalmi avasi seminaarin puheenvuorollaan etäyhteyksin. Toiminnanjohtaja Ismo Hämäläinen perusteli Hiihtoliiton strategian avulla olosuhdetyön merkitystä. Olosuhteet mahdollistavat lajin. Strategiset painopisteet; menestyvä huippu-urheilu, elinvoimainen seuratoiminta ja vetovoimaiset hiihtolajit tarvitsevat toteutuakseen olosuhteita. Ilmastonmuutos haastaa lumiolosuhteet, kun lumikausi lyhenee etenkin eteläisessä Suomessa. Olosuhdetyöryhmä pyrkii löytämään ratkaisuja lumiolosuhteiden turvaamiseksi. Toiminnanjohtaja korosti lumilajien merkitystä kansan liikuttajana ja näki myös lumella liikkumisen taitoelementeissä mahdollisuuksia.
Jyväskylästä nostettiin esimerkki kaupungin, seuran ja yksityisen tahon välisestä yhteistyöstä lumiolosuhteiden turvaamiseksi. Jyväskylä Ski:n toiminnanjohtaja Teemu Vesala kertoi olosuhteiden merkityksestä seuratoiminnalle. Lajin elinvoimaisuus on riippuvainen harrastajamääristä. Kilpailutapahtumien järjestäjät ovat olleet viime vuosina ahtaalla sekä olosuhteiden että koronarajoitusten vuoksi, mikä näkyy myös hiihtolajien lisenssimäärän laskussa.
Juha Tuikkanen Jyväslumi Oy:sta esitteli, miten ensilumenlatu toteutetaan Jyväskylän Laajavuoressa. Jyväskylän liikuntajohtaja Anna-Leena Sahindal kertoi tulevaisuuden suunnitelmista, miten Laajavuoren olosuhteita kehitetään tulevina vuosina. Liikuntaolosuhteiden kehittämisohjelman perusteeksi on tehty perusteellinen palveluverkkoselvitys. Palveluverkkoselvitys perustelee kaupungin päättäjille resurssien kohdentamista liikuntapaikkojen olosuhdetyöhön. Suurimmiksi olosuhdehaasteiksi nousi ilmastonmuutos, talven lyheneminen ja lumen väheneminen. Muutoksiin pyritään vastaamaan harjoitusolosuhteiden ympärivuotisuudella. Tavoitteena on luoda kustannustehokas palveluverkko, joka vastaa mahdollisimman monen käyttäjäryhmän kysyntään. Yksi tavoite on esimerkiksi luoda ympärivuotiset harjoitteluolosuhteet hiihtolajeille. Kehittämisohjelma linjaa kaupungin keskeiset kehityslinjat vuoteen 2030 asti ja sen kustannusarviot nousevat 100 miljoonaan euroon toteutuessaan.
Konkreettiset esimerkit kannustavat lumen säilömiseen
Esityksissä nostettiin esiin konkreettisia vinkkejä keinotekoisten lumiolosuhteiden rakentamiseen. Säilötyn lumen levittämisen kanssa tulee malttaa taloudellisten riskien minimoimiseksi. Tavoitteena on, että levitetty ensilumenlatu kestää lumikauden alkuun asti. Lumipohjan eristäminen vähentää lumen sulamista maan lämmön vaikutuksesta. Asso Erävuoma esitteli lumen säilömisen mahdollisuuksia Finnfoamin ja Snow Securen yhteistyössä kehitetyllä tekniikalla. Finnfoamin INFRA-levy mahdollistaa säilölumikasan ja maapohjan eristämisen.
Vuokatin valmennuskeskuksen johtaja Jyri Pelkonen avasi esityksellään Vuokatin ensilumeladun laajennusprojektia. Latuverkoston kasvun ohessa tarkasteltiin myös mahdollisuuksia lipputulojen kehitykseen. Eri puheenvuoroissa toistui, että yleinen asenne ensilumenladun käyttömaksuihin on suvaitseva. Lumiolosuhteista ollaan nykyään yhä laajemmin valmiita maksamaan, sillä hiihtolajien olosuhteita ei enään voida pitää itsestäänselvyytenä.
Lopuksi Hiihtoliiton toiminnanjohtaja Ismo Hämäläinen veti seminaarin puheenvuorot yhteen. Olosuhdetyötä tulee johtaa tiedolla, jonka varaan rakennetaan konkreettisia tavoitteita. Suomen Hiihtoliiton tavoitteena on ”taata kestävällä pohjalla oleva harjoitteluolosuhdeverkosto, joka kestää valtakunnallisen, alueellisen ja paikallisen tarkastelun”. Toiminnanjohtaja nosti esiin alueellisen olosuhdeverkoston selvityksen, joka voisi ohjata olosuhdetyötä ja tavoitteiden asettelua. Yhteistyön merkitys korostuu olosuhdetyössä, sillä suuret muutokset tehdään yhdessä.