Uusilla valinnoilla haetaan maajoukkueen kilpailukyvyn kohenemista sekä lajivalmennuksen ammattimaistumista. Hyödyntämällä valmentajien yksilöllisiä vahvuuksia maajoukkueen valmennusta ja harjoittelua vahvistetaan, ja urheilijoille luodaan edellytyksiä kehittyä ja menestyä. Tähtäin on Pekingin talviolympialaisissa.
Lauri Hakola ja mäkihypyn johtoryhmän puheenjohtaja Lauri Kettunen ovat suunnitelleet ja keskustelleet uusista järjestelyistä vuoden alusta lähtien.
– Yhdistämällä Janne Väätäisen ohjauksen ja Lauri Hakolan lajitietämyksen saamme toisiaan täydentävien ja keskenään aitoa dialogia käyvän valmentajaparin, jolla on erinomaiset valmiudet ja edellytykset ohjata urheilijoita menestykseen. Loppu on urheilijoista kiinni, kertoo Kettunen.
Janne Väätäinen toimi Suomen maajoukkueen päävalmentajana vuosina 2008-2010. Tätä ennen Väätäinen oli mukana maajoukkuetoiminnassa aina vuodesta 2002 lähtien.
– Janne on poikkeuksellisen etevä motivoimaan urheilijoita ja ohjaamaan heitä harjoittelun toimeenpanemiseen. Ilman sitoutunutta työntekoa kukaan ei nouse nykyaikana lajin huipulle. Esimerkkejä menestyneistä Janne Väätäisen valmennettavista ovat muun muassa Janne Happonen, joka loi vuosituhannen alkupuolella kokonaan uudenlaisen hyppytekniikan sekä Ryoyu Kobayashi, joka Väätäisen valmennuksessa on kehittänyt Happosen tekniikan lähes ideaaliksi, toteaa Kettunen.
Väätäinen vastaa päävalmentajana kokonaisuudessaan maajoukkueen toiminnasta ja kiertää pääasiassa joukkueen mukana ensi talven kilpailut. Hakola suuntaa työpanostaan urheilijoiden käytännön valmennukseen. Maajoukkueen valmentamisen lisäksi Hakola tukee ja ohjaa muita lajivalmentajia sekä rakentaa uutta suomalaista valmennustietoisuutta yhteistyössä Vuokatin olympiavalmennuskeskuksen ja Jyväskylän yliopiston Vuokatin yksikön kanssa.
– Lauri Hakola on yksi lajin parhaista asiantuntijoista maassamme. Hakola on analysoinut huolellisesti sekä uusinta tekniikkalajien valmennustietoa että mäkihypyn uusimpia virtauksia. Jotta tämä henkinen pääoma saadaan valjastettua mahdollisimman tehokkaasti lajin uuden nousun rakentamiseen, oli selvää, että Hakolalle tarvittiin työpari, jonka kanssa hän voi jakaa vastuuta, kertoo Kettunen.
Väätäinen ei itse ollut ajatellut paluuta Suomen mäkihyppyyn, mutta keskustelut lajijohdon kanssa saivat kiinnostuksen heräämään.
– Ensimmäisten keskustelujen aikana ajatus tuntui vielä kaukaiselta, olen kuitenkin ollut jo 10 vuotta pois Suomesta. Hitaasti aloin idealle vaan lämmetä. Ilman muuta löytyy halu tehdä työtä Suomen mäkihypyn eteen, mutta myös yhteistyö jo olemassa olevan valmennuksen kanssa veti vahvasti puoleensa, kertoo Väätäinen viitaten kollegoihinsa Hakolaan ja Zoziin.
Väätäisen aisaparina jatkava Hakola odottaa innolla toiminnan käynnistymistä uudella rakenteella.
– Haluamme auttaa joukkueen kehittymistä parhaalla mahdollisella tavalla. Tällaisella roolituksella valmentajien omat vahvuudet pääsevät parhaiten esiin ja toiminnan laatu on parempaa. Omat vahvuuteni painottuvat käytännön valmentamiseen ja tässä roolissa pystyn keskittymään siihen paremmin. Jannen rooli päävalmentajana painottuu valmentamisen ohella kokonaisuuden johtamiseen. Toki tulemme tekemään kaikilla tasoilla tiivistä yhteistyötä, kertoo Hakola.
Maajoukkuevalmentajien lähiesimiehenä ja työnohjaajana toimii Hiihtoliiton toiminnanjohtaja Ismo Hämäläinen.
Naisten joukkueen ja muiden valmennusryhmien valmentajat nimetään NOV-päätösten jälkeen kesän alussa.