
Tiedote 19.11.2026
Suomen Hiihtoliiton liittovaltuusto käsitteli kokouksessaan 18.11. tilikauden 2025–2026 tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen sekä vahvisti kuluvan kauden 2026–2027 toimintasuunnitelman ja talousarvion. Päättynyt tilikausi saatiin käännettyä plussalle Rukan maailmancupin säähaasteiden aiheuttamasta isosta takaiskusta huolimatta. Tilikauden 2026–2027 talousarvio on noin 1,2 miljoonaa euroa ylijäämäinen kokonaisvolyymin ollessa reilut 10 miljoonaa euroa. Valtaosa ylijäämästä muodostuu yksittäisestä, mediasopimuksen vuoden 2024 ennakkomaksuun liittyvästä kertaluonteisesta kirjanpidollisesta erästä. Lisäksi kokouksessa päätettiin johtokunnan kokoonpanosta ja julkistettiin Hiihtoliiton korkein kunnianosoitus, Hannu Koskivuori -mitalin myöntäminen, postuumisti Kari Pätärille. Hiihtoliiton toiminta- ja kurinpitosääntöjen uudistamisen käsittelyä puolestaan jatketaan kuluvan toimintakauden aikana.
– Olemme joutuneet tekemään vaikeitakin ratkaisuja taloutemme korjaamiseksi. Tärkeintä on kuitenkin se, millaisen Hiihtoliiton rakennamme tuleville urheilijoille, seuroille ja koko yhteisölle. Talouden tasapainottaminen on välttämätön edellytys sille, että voimme luoda elinvoimaa suomalaiselle hiihtourheilulle. Talouden vakauttamisen rinnalla olemme uudistaneet johtamista, toimintamalleja ja strategista suuntaamme, kertoo Hiihtoliiton puheenjohtaja Sirpa Korkatti.
Kausi 2025–2026: Arvokisamenestystä ja talouden torjuntavoitto
Urheilullisesti kausi 2025–2026 tarjosi menestystä niin Milano-Cortinan olympialaisissa kuin maailmancup-kaudellakin. Olympialaisissa Suomi saavutti yhdistetyssä kolme mitalia ja maastohiihdossa naisten viestipronssia. Yhdistetyssä juhlittiin useampia voittoja ja palkintokorokesijoja maailmancupissa, ja myös suomalainen mäkihyppy palasi huipulle saavuttamalla palkintokorokesijoja yli vuosikymmenen tauon jälkeen. Lajiliittona Hiihtoliitto keskittyi uudistetun strategiansa jalkauttamiseen muun muassa päivittämällä huippu-urheilun organisoitumista ja kehittämällä toimintakulttuuria, edistämällä lumilajien yhteisen valmentajakoulutuksen rakentamista sekä luomalla uuden aluekoordinaattorimallin seuratoiminnan tueksi.
Vahvan toiminnallisen kauden taloudellinen tulos oli noin 32 000 euroa ylijäämäinen. Vaikka alkuperäinen budjetti oli noin 90 000 euroa ylijäämäinen, tuloksen kääntäminen plussalle on organisaatiolta erittäin vahva näyttö reagointikyvystä. Merkittävin tulokseen vaikuttanut tekijä oli Rukan maailmancupin kilpailujen peruuntuminen ja lyhentäminen epäsuotuisten sääolosuhteiden vuoksi. Näistä aiheutui useiden satojen tuhansien eurojen vaje Hiihtoliiton tuloihin. Tilannetta paikattiin menestyksekkäästi lisämyynnillä, määrätietoisilla kulusäästöillä sekä muun muassa Lahden Continental Cupin kilpailun peruuttamisella.
– Viime kauden pelastaminen ylijäämäiseksi Rukan säähaasteista huolimatta oli koko yhteisöltä hieno puristus. Poikkeuksellisen vaikeat lähtökohdat huomioiden tulosta voidaan pitää onnistumisena ja osoituksena hyvästä reagointikyvystä. Tilanne kuitenkin havainnollistaa liiton taloudellista kokonaishaastetta: Hiihtoliiton oma pääoma on yhä noin 4,4 miljoonaa euroa negatiivinen, minkä vuoksi meillä ei ole mahdollisuutta edes säähaasteiden kaltaisessa poikkeustilanteessa tehdä hallitusti alijäämäistä tulosta, painottaa Hiihtoliiton toiminnanjohtaja Marleena Valtasola.
Kausi 2026–2027: Katse kohti Falunin MM-kisoja – kertaluonteinen erä paikkaa oman pääoman vajetta
Kuluvan kauden huippu-urheilullisena päätavoitteena ovat Falunin MM-hiihdot helmi-maaliskuussa 2027, joissa tavoitellaan menestystä kaikissa lajiryhmissä. Toimintaa ohjaa liiton visio olla talvilajien menestyvin ja vaikuttavin yhteisö, ja katse on suunnattu vahvasti myös kohti vuoden 2029 Lahden kotikisoja. Seuratoiminnassa painopisteenä on uuden aluekoordinaattorimallin vakiinnuttaminen sekä Lumilajit Liikuttavat -konseptin päivittäminen tukemaan matalan kynnyksen harrastamista.
Tilikauden 2026–2027 talousarvio on poikkeuksellisen paljon ylijäämäinen (n. 1,2 milj. euroa)
mikä johtuu suurimmaksi osaksi jo vuonna 2024 saadusta mediasopimuksen ennakkomaksuerästä. Erä parantaa tämän tilikauden tulosta merkittävästi ja vahvistaa liiton omaa pääomaa, mutta sillä ei ole kassavaikutusta kuluvalle tilikaudelle. Ilman tätä kirjanpidollista erää liiton operatiivinen tulos on budjetoitu noin 200 000 euroa positiiviseksi.
– Olemme tehneet hartiavoimin töitä talouden tasapainottamisen eteen ja suunta on oikea. On kuitenkin ensiarvoisen tärkeää erottaa toisistaan kirjanpidollinen tulos ja arjen kassatilanne. Vaikka kuluvan kauden tulos näyttää paperilla poikkeuksellisen hyvältä ja tervehdyttää omaa pääomaamme merkittävästi, operatiivisessa arjessa elämme edelleen tiukan kulukurin ja uusien tulovirtojen etsimisen keskellä. Työ talouden rakenteelliseksi korjaamiseksi jatkuu, toteaa Valtasola.
Hiihtoliiton johtokunta 2026–2027
Liittovaltuusto valitsi johtokunnan erovuoroisten jäsenten tilalle uudet jäsenet vaalivaliokunnan esityksen mukaisesti. Sirpa Korkatti jatkaa Hiihtoliiton puheenjohtajana.
Hiihtoliiton johtokunnan kokoonpano 18.11.2026 alkaen:
- Puheenjohtaja: Sirpa Korkatti
- Maastohiihto: Rinna Ikola-Norrbacka (jatkava) ja Kati Lehtonen (uusi). Varajäsen: Anssi Pentsinen (jatkava)
- Mäkihyppy ja yhdistetty: Riina Valto (jatkava) ja Simo Hämäläinen (entinen varajäsen), varajäsen: Matti Tiira (uusi)
- Alppilajit: Anu Tamminen (jatkava) ja Timo Sallinen (uusi), varajäsen: Jukka Rautio (jatkava)
- Muut jäsenet: Mikko Wirén (jatkava jäsen) ja Sami Kiukkonen (jatkava jäsen), varajäsen: Antti Jokela (jatkava)
Hannu Koskivuori -mitali myönnettiin postuumisti Kari Pätärille
Kokouksessa julkistettiin myös, että Hiihtoliiton korkein huomionosoitus, järjestyksessään 41. Hannu Koskivuori -mitali, on myönnetty postuumisti heinäkuussa menehtyneelle pitkän linjan hiihtourheiluvaikuttajalle Kari Pätärille (1961–2026). Vuodesta 1985 lähtien jaettu mitali myönnetään tunnustuksena pitkäjänteisestä ja ansiokkaasta työstä suomalaisen hiihtourheilun hyväksi. Liittovaltuusto piti kokouksessaan hiljaisen hetken Pätärin muistolle.
Pätäri teki omistautuneen elämäntyön suomalaisen mäkihypyn ja yhdistetyn parissa toimien muun muassa mäkimaajoukkueen pää- ja apuvalmentajana sekä Hiihtoliiton valmennus- ja koulutuspäällikkönä. Huippu-urheilun ohella hän teki merkittävää työtä seura- ja nuorisotoiminnan kehittämiseksi, ja hänet muistetaan suuresta sydämestään lajille sekä lämpimästä ja kannustavasta tavastaan auttaa urheilijoita ja seuroja.