Vuoden ensimmäisen johtokunnan kokouksen avaussanoissa iloittiin nuorten urheilijoidemme menestyksestä kansainvälisissä arvokilpailuissa, samalla kun katseet kääntyvät lähestyviin Planican MM-kisoihin.
Talouskatsauksessa syvennyttiin taloustilanteeseen ja todettiin kustannusten yleisen nousun muodostavan merkittävän haasteen budjetissa pysymiselle. Tämä heijastuu erityisesti matkakuluihin. Maksuvalmiudessa varaudutaan haasteisiin, ja kulupuoli käydään tarkoin läpi koskien Hiihtoliiton toiminnan kaikkia osa-alueita välittömien lisäsäästöjen linjaamiseksi. Tulopuolen turvaamisessa omien tapahtumien myynnin ja kaupallisen yhtiön tuloksen merkitys on avainasemassa.
Ajankohtaisissa asioissa nostettiin esille mm. kansainvälisessä keskustelussa jälleen virinneet lausunnot liittyen venäläisurheilijoiden mahdolliseen osallistumiseen kansainvälisiin kisoihin. Suomen ja Pohjoismaiden kanta venäläisurheilijoiden osallistumiseen säilyy kielteisenä.
FIS-keskusteluissa todettiin lumiolosuhteiden olevan keskiössä, myös median aktiivisesti nostaessa keliolosuhteita tapetille. Johtokunta kävi keskustelua lumiolosuhteista ja lumivarmuudesta ja näiden strategisesta merkityksestä Suomen asemalle, kun pohditaan tulevaisuuden tapahtumakokonaisuuksia ja kalenteriasioita. Toimintojen keskittäminen tiettyihin lokaatioihin pidemmiksi ajanjaksoiksi edistäisi varmojen lumiolosuhteiden ja tasokkaiden harjoitus- ja kisaolosuhteiden takaamista, samoin kuin logistisesti kestäviä ratkaisuja koko lumilajikirjon näkökulmasta.
Lahden MM 2029 -projektin todettiin etenevän suunnitellusti.
Kaupallisessa katsauksessa korostui Helsinki Ski Weeks -tapahtuman kumppanitilanne sekä erityisesti vastuullisen arvopohjan rooli kumppanisuhteiden solmimisessa.
Suomen Hiihtoliiton ja Ski Sport Finlandin mahdollisen yhdistymisprosessin etenemisestä todettiin aiemmin tehdyt linjaukset: liittovaltuusto on päättänyt selvityksestä, työryhmät selvitystyöhön on nimetty ja selvitystyötä tehdään kevään aikana.
Samoin Hiihtoliiton strategiapäivitys etenee linjatusti.
Mäkihypyn ja yhdistetyn johtoryhmän terveisissä käytiin läpi lajin viimeaikaista kehitystä ja nykyistä valmennuslinjausta. Tilastot ja tunnusmerkit antavat osviittaa kilpailukyvyn kasvusta tällä kaudella. Nuorten Skipassien määrän todettiin nousseen.
Maastohiihdon johtoryhmän terveisissä nostettiin esiin mm. valmennusjärjestelmän palaute- ja arviointimallin rakentamisen eteneminen – malli tulee pilottivaiheeseen kauden jälkeen, ja tuloksilla on vaikutusta esimerkiksi valmentajakoulutusten sisältöön. Kansalliseen kilpailutoimintaan peräänkuulutetaan jatkuvuutta, siten että kisoja luvataan kisajärjestäjille pidemmällä aikavälillä.
Ski Sport Finlandin tilanneraportissa todettiin nuorten urheilijoiden viimeaikaisten menestysten kansainvälisissä kisoissa luovan positiivista odotusarvoa tulevalle. Talouden suhteen painotettiin maailman tilanteen tuoneen haastetta myös Ski Sport Finlandin kumppanihankintaan.
Kokouksessa käsiteltiin jäsenhakemus Vihtavuoren Pamaukselta, joka hyväksyttiin yksimielisesti Suomen Hiihtoliiton jäsenseuraksi. Muissa asioissa saatettiin tiedoksi, että FIS-komiteoiden kevätkokoukset järjestetään 3.–5.5.2023 Kroatian Dubrovnikissa. Todettiin, että suomalaisten läsnäolo kokouksissa on tärkeää – sekä asioihin vaikuttamisen näkökulmasta että hyvän yhteyden ylläpitämiseksi Kansainvälisen hiihtoliiton suuntaan.
Seuraava kokous pidetään 21.2.2023.
Johtokunta toimii Hiihtoliiton lain mukaisena hallituksena ja toimeenpanevana elimenä edistäen, ohjaten ja valvoen kaikin tavoin maamme hiihtourheilun kehitystä. Johtokunnassa toimii puheenjohtajana Markku Haapasalmi, maastohiihdon edustajina Sirpa Korkatti ja Maria Sorvisto (varajäsen Heikki Keskitalo), mäkihypyn ja yhdistetyn edustajina Lauri Kettunen ja Juhani Huhtala (varajäsen Riina Valto), alppilajien edustajina Martti Uusitalo ja Antti Kärävä (varajäsen Timo Sallinen) sekä muina jäseninä Rinna Ikola-Norrbacka ja Juha Kolu (varajäsen Anssi Pentsinen).