Hiihtoliiton liittovaltuusto hyväksyi kokouksessaan keskiviikkona 19.11. Hiihtoliiton tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen 1.7.2024–30.6.2025 sekä myönsi vastuuvapauden johtokunnalle ja muille vastuuvelvollisille. Lisäksi liittovaltuusto valitsi sääntöjen mukaan puheenjohtajan ja johtokunnan jäseniä sekä hyväksyi toimintasuunnitelman ja vahvisti talousarvion toimintakaudelle 1.7.2025–30.6.2026.
Tilinpäätös ja toimintakertomus 2024–2025
Hiihtoliiton tilikauden tulos 2024–2025 on 92 000 euroa ylijäämäinen. Tulos oli lähes budjetoidun mukainen, ja huomioiden tilikauden äärimmäisen vaikean lähtökohdan sekä esimerkiksi Rukan maailmancupin miesten mäkikilpailun toisen kierroksen perumisesta johtuvat tulonmenetykset, tulosta voidaan pitää erittäin hyvänä. Ylijäämäisen tuloksen on mahdollistanut tarkka kulujen hallinta sekä kesällä 2024 tehdyt rakenteelliset ja toiminnalliset uudistukset. Talouden näkökulmasta on keskeistä, että myös maksuvalmius on vahvistunut merkittävästi.
Tilikauden aikana talouden seurantaan ja tasapainottamiseen on kiinnitetty erityisen paljon huomiota. Toiminnan jatkuvuuden varmistaminen on onnistunut ja samalla on rakennettu vahvaa pohjaa myös tuleville kausille.
– Olennaista on se, että olemme saaneet suunnan kääntymään. Tämä onnistuminen ja muutos ei ole tapahtunut sattumalta. Se onnistui, koska meillä oli yhteinen tavoite, jonka eteen toimimme. Teimme vaikeita päätöksiä. Luovuimme asioista, kiristimme menoja, arvioimme toimintaa kriittisesti ja uudelleen. Samalla pidimme kuitenkin kiinni siitä, mikä on meille olennaista ja mikä luo arvoa suomalaisille hiihtolajeille. Taloudellinen käännös ei ole vain numero, vaan se kertoo siitä, että kun me päätämme toimia yhdessä, me voimme muuttaa suuntaa. Kiitos tästä kuuluu henkilökunnalle, johtokunnalle, liittovaltuustolle sekä koko yhteisölle. Tämä on ennen kaikkea yhdessä tekemistä, kommentoi Hiihtoliiton puheenjohtaja Sirpa Korkatti.
– Olemme kuitenkin vasta alussa. Pelkkä talouden tervehdyttäminen ei riitä. Meidän on rakennettava pitkäjänteinen, kannattava taloudellinen kasvu: on saatava oma pääoma kuntoon ja varmistettava, että samalla resurssimme kasvavat. Vain niin voimme tulevaisuudessa panostaa siihen, mikä on Hiihtoliiton ydin: urheilijat, seurat, olosuhteet, osaaminen ja menestys, jatkaa Korkatti.
Hiihtoliitolla on takanaan suurten muutosten vuosi, ja toiminnan jatkuva kehittäminen edellyttää edelleen merkittäviä muutoksia. Keskeisenä osana muutosprosessia on ollut strategiatyö, jonka tavoitteena on määritellä entistä tarkemmin, mitä Hiihtoliitto on tulevaisuudessa. Uudessa strategiassa toimiva kokonaisrakenne ja koko yhteisön toimintakulttuuri seuroista maajoukkueeseen on nostettu aiempaa selkeämmin toiminnan keskiöön. Samalla on selkeästi todettu ääneen huippu-urheilun merkitys liitossa.
Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2025–2026
Uudistettuun strategiaan pohjautuva, kokonaisvaltainen ja rohkea uudistuminen on ohjaava ajatus kuluvalla toimintakaudella. Talouden vakauttaminen säilyy haastavan tilanteen takia keskeisenä painopistealueena. Toiminnan jatkuvuuden turvaaminen, kassanhallinta sekä oman pääoman korjaaminen pitkällä tähtäimellä ovat toimintaa vahvasti ohjaavia tekijöitä. Samalla tulevan olympiadin suunnittelu ja valmistelu korostuu kaikessa tekemisessä.
Liiton toiminta pohjautuu visioon olla menestyvin ja vaikuttavin yhteisö talvilajeissa, ja sitä ohjaavat arvot korostavat yhdessä tekemistä, sitoutumista ja jatkuvaa kehittämistä. Toimintasuunnitelma korostaa pitkäjänteistä, yhteistyöhön perustuvaa kehitystyötä, jonka tavoitteena on varmistaa suomalaisen hiihtourheilun elinvoimaisuus ja menestys tulevalla olympiadilla ja sen jälkeen. Tämä edellyttää uudenlaista lähestymistapaa seurojen ja liiton yhteistyöhön.
Huippu-urheilussa painopisteenä on uusien toimintamallien jalkauttaminen. Tavoitteena on menestys kaikissa lajeissa Milano-Cortinan 2026 olympialaisissa, maailmancupeissa sekä nuorten kansainvälisissä arvokilpailuissa. Lisäksi huippu-urheilun keskeisenä tavoitteena on valmennusjärjestelmän pitkäjänteinen kehittäminen ja uuden toimintamallin kokonaisvaltainen jalkauttaminen tulevalla olympiadilla.
Hiihtoliiton talousarvion kokonaisuus kaudelle 1.7.2025–30.6.2026 on noin 10 miljoonaa euroa ja ylijäämätavoite on 91 000 euroa. Huippu-urheiluun panostetaan olympiavuonna reilusti edellisvuotta enemmän: huippu-urheilun kokonaisbudjetti on noin 4,5 miljoonaa euroa, jossa kasvua edellisvuoteen on reilut 18 %. Suomessa järjestettäviin maailmancup-kilpailuihin panostetaan edellisvuosien tapaan noin kolme miljoonaa euroa.
Hiihtoliiton toiminta perustuu pääsääntöisesti yksityiseen rahoitukseen. Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustuksen osuus tulonmuodostuksesta on kaudella 2025–2026 noin 10 prosenttia. Suurimmat tulonlähteet ovat media- ja markkinointioikeudet sekä kaupallinen toiminta. Lisäksi huippu-urheilun tehostamistuet sekä kansainvälisen hiihtoliiton järjestelmätuet ovat merkittäviä tulonmuodostuksessa.
Hiihtoliiton johtokunta
Sirpa Korkatti valittiin yksimielisesti jatkamaan Hiihtoliiton puheenjohtajana seuraavan kahden vuoden ajalle.
– Kiitän liittovaltuustoa luottamuksesta. Takana on vasta reilut puolitoista vuotta ja työtä on vielä paljon tehtävänä, toteaa Korkatti.
Johtokuntaan valittiin jatkavina jäseninä Rinna Ikola-Norrbacka (maastohiihto) ja Mikko Wirén (muut jäsenet), Riina Valto (mäkihyppy ja yhdistetty) sekä Anu Tamminen (alppilajit) valittiin johtokuntaan uusina jäseninä.
Hiihtoliiton johtokunnan kokoonpano 2025–2026:
Puheenjohtaja: Sirpa Korkatti
Maastohiihdon edustajat: Rinna Ikola-Norrbacka ja Satu Sikanen (varajäsen: Anssi Pentsinen)
Mäkihypyn ja yhdistetyn edustajat: Tony Kilponen ja Riina Valto (varajäsen: Simo Hämäläinen)
Alppilajien edustajat: Martti Uusitalo ja Anu Tamminen (varajäsen: Jukka Rautio)
Muut jäsenet: Mikko Wirén ja Sami Kiukkonen (varajäsen: Antti Jokela)