Mediatiedote 21.1.2026
Suomen Hiihtoliitto sekä maamme keskeiset mäkikeskuskaupungit – Jyväskylä, Kuopio, Kuusamo, Lahti ja Rovaniemi – ovat laatineet yhteisen tilannekuvan ja strategian suomalaisen mäkihypyn ja yhdistetyn olosuhteiden turvaamiseksi ja kehittämiseksi. Selvitys paljastaa mittavan korjausvelan, joka uhkaa paitsi lajien toimintaedellytyksiä, myös Suomen asemaa kansainvälisten talviurheilutapahtumien isäntämaana.
Vaikka mäkihypyn ja yhdistetyn urheilijat ovat viime vuosina olleet jälleen kansainvälisellä huipulla, lajien harjoitusolosuhteet ovat jääneet jälkeen 2000-luvun alun johtavasta tasosta. Tilanteen korjaamiseksi on nyt laadittu kattava olosuhdestrategia, jossa on hahmoteltu tarvittavat investoinnit ja suuntaa antavat aikataulut kullekin paikkakunnalle.
Kunnilla tahtotilaa, mutta resurssit eivät riitä yksin
Olosuhdestrategian taustalla on lokakuussa 2023 käynnistynyt laaja yhteistyö, jossa on keskusteltu seurojen, kaupunkien sekä OKM:n asiantuntijoiden kanssa. Viesti kunnilta on selkeä: korjausvelkaa on paljon, ja vaikka tahtotilaa olosuhteiden kehittämiseen löytyy, hankkeet eivät etene ilman merkittävää ulkopuolista rahoitusosuutta.
– Huippu-urheilun pohja rakentuu elinvoimaisista seuroista ja toimivista olosuhteista. Olemme nyt tunnistaneet tarpeet yhdessä mäkipaikkakuntien kanssa. Lahdessa olosuhdetyö on ottanut ison harppauksen eteenpäin Salpausselän valmistautuessa vuoden 2029 MM-kisoihin, mutta kansallinen kokonaiskuva vaatii laajemman rahoituspohjan rakentamista, toteaa strategian veturina toimiva Hiihtoliiton huippu-urheilujohtaja Petter Kukkonen.
Elinvoimaa ja matkailutuloja aluetalouteen – liikettä kuntalaisille
Mäkikeskusten kehittämistä on strategiassa tarkasteltu perinteistä urheiluseuratoimintaa laajemmasta näkökulmasta. Mallia on haettu Keski-Euroopasta, missä mäkikeskukset ovat ympärivuotisia matkailukohteita, mikä luo vahvan taloudellisen pohjan niiden toiminnalle. Suomessakin tavoitteena on luoda infraa, joka houkuttelee vierailijoita ja tuo euroja alueen palveluihin ja yrityksille.
Erottuva mäkikeskus toimii myös vetovoimatekijänä ja alustana muille tapahtumille. Ilman tunnettua mäkikeskusta esimerkiksi Lahdessa ei olisi niin kattavasti kansainvälisiä urheilun suurtapahtumia, kuten Ironman-, Spartan- ja IMGA-kilpailuja.
Mäkikeskukset nähdään osana kaupunkien kylkeen asettuvia ulkoilualueita, joihin kuuluvat paikkakuntakohtaisesti niin reitistöt, hiihtoladut, laskettelurinteet, majoituspalvelut kuin muutkin aktiviteetit.
– Investoinnit mäkikeskuksiin eivät ole vain tukea urheilulle, vaan ne lisäävät koko alueen elinvoimaa. Kun puitteet ovat kunnossa, matkailijat käyttävät alueen palveluita ja jättävät tuloja paikallisille yrittäjille, mikä luo kestävää taloudellista pohjaa koko alueen toiminnalle, Kukkonen huomauttaa.
Vaikutukset ulottuvat koko suomalaiseen hiihtourheiluun
Mäkihypyn ja yhdistetyn olosuhteet kytkeytyvät suoraan koko suomalaisen hiihtourheilun rahoitukseen ja elinvoimaisuuteen.
– Mikäli mäkihyppyolosuhteet rapautuvat käyttökelvottomiksi, Suomi voi menettää mahdollisuutensa hakea ja järjestää hiihtolajien maailmancupin osakilpailuja ja arvokisoja. Tällä olisi välitön ja dramaattinen vaikutus kaikkien pohjoismaisten hiihtolajien taloudellisiin toimintaedellytyksiin. Kääntäen, Lahden positiivinen tilanne on hyvä esimerkki siitä, kuinka tapahtumat, elinvoimainen seuratoiminta ja toimivat, jatkuvasti kehittyvät olosuhteet synnyttävät yhdessä positiivisen kierteen, kuvaa Kukkonen.
Pienet mäet lasten ja nuorten liikuttajina
Isompien mäkien ohella strategia nostaa keskiöön pienten mäkien verkoston, joka on lasten ja nuorten harrastustoiminnan ydin. Pienet mäet toimivat matalan kynnyksen lähiliikuntapaikkoina. Niiden rakentamis- ja ylläpitokustannukset ovat kunnille ja seuroille maltilliset, ja laadukas seuratoiminta takaa mäkien aktiivisen päivittäiskäytön. Hiihtoliitto tukee pieniin mäkiin liittyvää olosuhdetyötä omalla osaamisellaan.
– Pienten mäkien verkosto on meille elintärkeä, sillä juuri siellä kipinä lajiin syttyy. Turvalliset pikkuhyppyrit luovat polun huipulle, ja vastaavasti huippu-urheilumenestys ruokkii seurojen elinvoimaa. Nämä kaksi tasoa tarvitsevat toisiaan, Kukkonen toteaa.
Valmistunut olosuhdestrategia toimii tiekarttana lajien tulevaisuudelle. Seuraavaksi käynnistämme työn kestävän rahoitusmallin löytämiseksi. Tavoitteena on varmistaa Suomen asema talviurheilun kärkimaana sekä turvata mäkihypyn ja yhdistetyn toimintaedellytykset myös tuleville sukupolville.
Lisätietoja
Petter Kukkonen
huippu-urheilujohtaja, Suomen Hiihtoliitto
puh. +358 40 120 7772
petter.kukkonen(at)hiihtoliitto.fi