Maastohiihdon johtoryhmän maaliskuun kokouksessa ruodittiin kauden kansainvälistä kilpailumenestystä ja Hiihtoliiton seuratoiminnan kehittäjät esittelivät uutta seurakehittämisen latua sekä piiri- ja aluetoiminnan kehittämistyöryhmän esitystä tulevasta toimintamallista.
Suomalainen latu -valmennuslinjauksen tulee ohjata toimintaa
Toiminnanjohtaja Ismo Hämäläinen kertasi nuorten MM-hiihdoista Kanadasta tulleen hienoja onnistumisia ja useita mitalisijoja suomalaisille urheilijoille. Kisat olivat kokonaisuutena tasapainoiset ilman suurempia haasteita. Aiemmat nuorten MM-kisat Lahdessa vuonna 2019 ja Vuokatissa vuonna 2021 olivat niin ikään menestyskisoja suomalaisille pakkaskisoina. Yhtä hyvää menestystä ei ole tullut, jos kisoissa on ollut voiteluhaasteita.
Planican aikuisten MM-hiihdoista oli kotiin tuomisina miesten viestimitali. Odotukset Planicasta eivät ehkä olleet realistiset, vaikka menestys edellisissä MM-hiihdoissa ja viime vuoden olympialaisissa oli hienoa. Jatkossa realistiset tavoitteet kirjataan jo joukkueen valintaesitykseen.
Sekä Planicasta että vuoden 2021 MM-hiihdoista Oberstdorfista oli kummastakin tuomisina ns. yllätysmitali/yllätysmitaleja, ei ”varmoja” mitaleja. Mitalin saaminen on aina pienestä kiinni ja Planicassa Suomella oli vain muutama realistinen mitalikandidaatti. Suksihuolto onnistui kisoissa kohtuullisesti.
Maastohiihdon johtoryhmä haastoi toiminnanjohtajaa runsailla kysymyksillä ja keskustelun lopuksi oltiin yksimielisiä valmennuslinjauksen merkittävästi paremmasta hyödyntämisestä.
Tästä eteenpäin jatketaan vahvistamalla ja päivittämällä tehtyjä valmennuslinjauksia ja Suomalainen latu -valmennuslinjaus sidotaan kiinni kaikkeen toimintaan ja koulutukseen. Taso täytyy saada leveämmäksi ja suoritusvarmuus nousemaan kilpailukauden aikana. Valmennuslinjauksen soveltaminen ja jalkauttaminen on kesken ja maastohiihtoon tarvitaan lajipäällikkö viemään asiaa määrätietoisesti eteenpäin.
Kotimaan nuorten SM-hiihdot ja Hopeasomman loppukilpailu todettiin onnistuneiksi tapahtumiksi, vaikka samalla huomioitiin, ettei nuorten SM-hiihtoihin nouse enää entiseen malliin kilpailijoita Hopeasommasta.
Seurakehittämisen ladulla kasvaa tulevia huippu-urheilijoita
Seuratoiminnan kehittäjä Sandra Sirén esitteli uutta Seurakehittämisen latua, joka otetaan käyttöön ensi kaudella. Latu on tarkoitettu palvelemaan kaikkia Hiihtoliiton seuroja. Seurakehittämisen ladun muodostavat seurasparraus, Startti ladulle -kehittämisprosessi sekä Tähtiseura-prosessi.
Kevyen kehittämisen tarpeeseen seura voi tilata luokseen sparraajaksi liiton seurakehittäjän, jonka kanssa kartoitetaan yhden illan aikana seuran nykytilaa ja tulevaisuuden näkemyksiä.
Startti ladulle -kehittämisprosessi on suunnattu muille kuin Tähtiseuroille ja sen tarkoituksena on innostaa seurat kehittämään toimintaansa yhteisessä prosessissa muiden seurojen kanssa. Prosessi toteutetaan yhteistyössä Vierumäen kanssa Seura-Tahkona.
Kolmas vaihe kehittämisen ladulla on Tähtiseura-prosessi, jatkuvan kehittämisen latu. Sen osa-alueita ovat lapset ja nuoret, aikuiset ja huippu-urheilu. Prosessin tavoitteena on tukea seuroja itsearviointityössä ja toimintamallien kehittämisessä sekä luoda verkostoja seurojen välille.
Ilman seurakehittämisen latua ei ole tulevaisuuden huippu-urheilijoita.
Johtoryhmän puheenjohtaja Sirpa Korkatti korosti, että seuratoiminnan kehittäminen ja seurojen tukeminen on aivan keskeinen maastohiihdon tulevaisuuden mahdollistava kokonaisuus, josta Hiihtoliiton on pidettävä huolta: ”Seurat ovat keskeisin tekijä suomalaisen hiihdon toimintakentässä. Meidän on autettava seuroja kehittämään toimintaansa sekä tekemään yhteistyötä, jotta saamme harrastajamäärät kasvuun ja varmistamme myös toimivan ja ajanmukaisen kilpailu- ja tapahtumatoiminnan. Seurat ja seuroissa toimivat ihmiset tekevät toiminnan, josta kasvavat myös tulevaisuuden huippumme.”
Piiri- ja aluetoiminnan tuleva toimintamalli pohdinnassa
Seuratoiminnan kehittäjä Kari-Pekka Seppänen esitteli maastohiihdon piiri- ja aluetoiminnan mahdollisia tulevia toimintamalleja, joita työryhmä on työstänyt johtoryhmän toimeksiantona.
Työryhmä on pohtinut kolmea eri mallia, jotka ovat vapaamalli, aluemalli ja piirimalli, ja esittää edistettäväksi 5–7 alueesta koostuvaa aluemallia. Alueen kumppanina toimisi esimerkiksi urheiluopisto ja alueella olisi palkallinen aluevalmennuspäällikkö. Asiaa voisi edistää aluksi hankkeena, jolle haetaan rahoitusta. Myös liikunnan aluejärjestöillä voisi olla oma roolinsa mallissa.
Piiri- ja aluetoiminnan toimintamallin selvitys on lähtenyt tarpeesta, sillä nykyisten hiihtopiirien toiminta on hyvin eritasoista. Harrastaminen ja huippu-urheilu halutaan kuitenkin mahdollistaa kaikille asuinpaikasta riippumatta.
Uusi malli ei ole valmis, mutta työryhmä on käynyt hyvää keskustelua asiasta ja tilannekuva nykymallista on muodostunut sekä ajatus siitä, mihin suuntaan toimintaa halutaan viedä. Paljon selvitettävää on vielä edessä.
Johtoryhmä keskusteli asiasta ja totesi, että mallilla tulee olla vaikuttavuutta seuroihin, keskustelua tulee vielä laajentaa ja kuulostella ”kentän” ajatuksia asiasta. Asian valmistelua jatketaan.
Muissa asioissa keskusteltiin alustavasti järjestäytyneen leiritysmallin luomisesta ”kultasompaikäisille” urheilijoille, jotka eivät ole liiton ryhmissä. Lisäksi laaditaan leirikalenteri kaikista liiton leireistä tiedoksi seuroille ja piireille helpottamaan omien kalentereiden suunnittelua.
Seuraava johtoryhmän kokous pidetään 19. huhtikuuta.
Maastohiihdon johtoryhmän tehtävänä on ohjata, tukea ja kehittää maastohiihdon operatiivista urheilutoimintaa hyväksytyn toimintasuunnitelman ja budjetin puitteissa. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii Sirpa Korkatti ja jäseninä Esko Valikainen, Satu Kalajainen, Jukka Tahkola, Jussi Prykäri, Juha Toivo ja Mika Paananen.