palkinnot jakanut seuran tähtiurheilija Eero Hirvonen
Jyväskylän Hiihtoseura (JHS) on perustettu vuonna 1945 – jatkosodan veteraanien palattua rintamalta kotiin. Seuran ”kulta-aikaa” on tähän mennessä ollut 1980-luvun loppu ja 2000-luvun alku, jolloin muun muassa mäkihypyn lajilegenda Matti Nykänen sekä olympiavoittajat Jani Soininen ja Samppa Lajunen kahmivat menestystä lajiensa absoluuttisella huipulla.
– Seurassamme on tehty varsin poikkeuksellista menestystä. Kansainväliselläkin mittapuulla 8 olympiakultaa, vähintään 35 muuta aikuisten arvokisamitalia ja 6 maailmancupin kokonaiskilpailun voittoa ovat huimia saavutuksia. Viime vuonna meidät palkittiin mäkihypyn ja yhdistetyn seuraluokittelun toiseksi parhaana seurana, parhaana yhdistetyn seurana sekä saimme tunnustuksen junioritoiminnastamme, Jyväskylän Hiihtoseuran puheenjohtaja Teemu Keränen toteaa tyytyväisenä.
Seuran kohtaamat haasteet ohjaavat löytämään innovatiivisia ratkaisuja
Menestyksestä huolimatta Jyväskylän Hiihtoseura on kohdannut vuosien varrella erilaisia haasteita. Niitä ovat olleet esimerkiksi ammattimaistuminen ja toiminnan olosuhteet.
– Olemme viime vuosina olleet ammattimaistumisen tiellä, ja tietenkin siihen on liittynyt ja liittyy yhä haasteita. Tavoitteenamme onkin levittää vastuita ja tehtäviä seuran sisällä ”leveämmille hartioille”, jotta yksittäisten ihmisten lähtö ei romahduttaisi toimintaa. Taloudelliset resurssit ovat toki myös suhteellisen niukat, mikä vaatii meitä löytämään innovatiivisia ratkaisuja, Keränen avaa seuran haasteita.
Keränen toteaa, että mäkihypyn infrastruktuurin ja olosuhteiden rakentaminen sekä ylläpito ovat kallista.
– Näiden asioiden äärellä painitaan jokaisella mäkipaikkakunnalla, eikä lainkaan vähiten Jyväskylässä. Näkisin, että seurana ja lajiväkenä meidän pitää pystyä osoittamaan päättäjille, että toiminnallamme on uskottavaa tulevaisuutta ja veroeuroja kannattaa puitteisiimme sijoittaa, Keränen jatkaa.
Haasteista huolimatta seura haluaa kehittää toimintaansa entistä paremmaksi. Keränen muistuttaa, että seuran pyörittämisen vaaditaan sen kehittyessä ja kasvaessa enemmän työtä, ja se vaatisi myös enemmän tekijöitä. Seuran tavoitteena onkin luoda kestävä ja toistettava toimintamalli lajien valmennustoimintaan.
– Haluamme hyödyntää menestysperinteistä muotoutunutta osaamista ja tietotaitoa, ja siirtää sitä tulevillekin urheilijapolville. Toinen keskeinen tavoitteemme on turvata riittävän laadukkaat olosuhteet ja edellytykset lajiemme jatkuvuudelle kaupungissamme, Keränen lisää.
Jyväskylän Hiihtoseura palkkasi viime keväänä Hiihtoliiton, Olympiakomitean ja seuran yhteisrahoituksella kokopäiväisen valmentajan, Lasse Moilasen. Moilasen työ jakautuu seuran sekä naisten yhdistetyn maajoukkueen valmennustehtäviin. Lisäksi seura lähti mukaan Jyväskylän urheiluakatemian lajiohjelmaan.
– Jyväskylässä tarjotaankin Lassen johdolla jo tällä hetkellä laadukasta akatemiavalmennusta toisen ja kolmannen asteen opiskelijoille, Keränen kertoo.
Vahva yhteishenki, hyvät arvot ja yhteiset tähtihetket luovat pohjan mielekkäälle tekemiselle
Jyväskylän Hiihtoseurassa on erilaisista haasteista huolimatta vallinnut pitkään vahva yhteishenki ja yhdessä tekemisen meininki. Hyppyrimäillä toimintaan on helppo tulla mukaan sekä edetä omien ominaisuuksien, uskalluksen ja innostuksen mukaan.
– Avoimesti suhtautuva ja positiivinen tekemisen meininki on tavallaan imaissut niin lapsia kuin vanhempiakin mukaan toimintaan. Meillä on mielestäni seurassamme hyvät arvot, eikä kilpailullista menestymistä painoteta liiaksi. Menestys on ikään kuin laadukkaan ja mielekkään toiminnan sivutuote, jota syntyy tehdessämme asioita hyvin. Jokainen jäsen ja harrastaja on meille arvokas ikään, sukupuoleen tai menestykseen katsomatta, Keränen nostaa.
Tähtihetkiäkin seurassa riittää. Viime talvena JHS:n järjestämät pienmäen SM-kilpailut sekä Hopeasompa-kilpailut saivat erinomaista palautetta, ja ovat hyvä osoitus seuran yhdessä tekemisen kulttuurista.
– Alkaneella talvikaudella edessämme on yhdessä Ski Jyväskylän kanssa nuorten PM-kisojen järjestäminen. Uskon, että onnistumme siinäkin hienosti, ja saamme järjestettyä sellaiset kilpailut, jotka nuoret urheilijat muistavat pitkään. PM-kilpailut ovat kuitenkin monille nuorille hiihtolajien urheilijoille ne ensimmäiset arvokilpailut, joissa he pääsevät edustamaan maataan, Keränen toteaa.
Katse tiukasti kohti tulevaisuutta
Keränen näkee, että seuralla on edessään varsin valoisa tulevaisuus, mikäli toiminnan olosuhteet saadaan turvattua ja toiminnan pyörittäminen kestävämmälle pohjalle.
– Menestyksekäs historiamme, nykytilanteemme sekä kehittämisvisiomme edesauttavat sitä, että voimme uskottavasti perustella toiminnan olosuhteiden ylläpitoa ja kehittämistä. Jyväskylässä on myös runsaasti sellaisia vetovoimatekijöitä, jotka houkuttelevat etenkin urheilevia opiskelijoita tänne. Lajiemme pariin innostava mäkikotkakoulu ja laadukas akatemiatoiminta ovat sellaiset veturit, joiden varaan voimme rakentaa lajiemme tulevaisuutta. Olemme ennenkin saattaneet urheilijoitamme menestykseen, joten miksi emme tekisi niin tulevaisuudessakin? Keränen päättää.