Artikkeli on osa tammikuussa 2025 käynnistynyttä Kuukauden vapaaehtoinen -sisältösarjaa. Sarjassa tutustutaan kerran kuussa yhteen tai useampaan seuratoiminnan vapaaehtoiseen.
Lauri Palosaari on tuttu nimi ja kasvo erityisesti Pohjois-Pohjanmaalla. Vuosikymmenten aikana hän on toiminut monipuolisesti hiihdon ja seuratoiminnan eri tehtävissä: kilpailujen järjestäjänä, suksihuoltajana, maastohiihdon teknisenä asiantuntijana eli TD:nä, seuratoimijana sekä erilaisissa luottamustehtävissä. Palosaari tunnetaan erityisesti asiantuntemuksestaan kilpailutoiminnan ja seurakehittämisen saralla. Hän on toiminut Pohjois-Pohjanmaan hiihdon johtokunnassa sekä sen puheenjohtajana, ja nykyisin hän on mukana ProSki Oulun johtokunnassa – seurassa, jonka toiminnassa hän on ollut alusta asti mukana.
Palosaaren mukaan hänen tiensä seuratoimintaan kulki varsin perinteiseen tapaan – lasten harrastusten kautta. Harrastamisen myötä seuratoimintaan osallistuminen oli luonnollinen jatkumo.
– Lapset kilpailivat aikoinaan useammassa lajissa. Sehän tarkoitti sitä, että olin yhtä aikaa aika monen seuran toiminnassa mukana. Kaksi lapsistani harrasti ja kilpaili niin jalkapallossa, yleisurheilussa kuin hiihdossakin. Lopulta hiihto valikoitui niin sanotusti molempien ykköslajiksi, ja sitä kautta päädyin aikoinaan mukaan Oulun Hiihtoseuran toimintaan, Palosaari muistelee.
Oulun Hiihtoseurasta Hiihtoliiton seuraluokittelun kärkiseuraksi
Palosaari vaikutti merkittävästi Oulun Hiihtoseuran (OHS) kehitykseen 1990-luvun puolivälistä aina 2020-luvun taitteeseen. Hän toimi muun muassa seuran johtokunnassa ja hiihtojaoston puheenjohtajana sekä aktiivisena suksihuoltajana. Pitkäjänteinen työ kantoi hedelmää, ja OHS nousi maastohiihdossa Hiihtoliiton seuraluokittelun kärkeen.
Palosaaren ja jaoston muiden toimijoiden määrätietoisen työn myötä Oulun Hiihtoseuran toiminta kehittyi vuosien varrella suuresti. Muutamassa vuodessa seura nousi Hiihtoliiton seuraluokittelun kärkiporukkaan.
– Kun aloitin seuran toiminnassa, seura ei yltänyt kahdenkymmenen parhaan joukkoon seuraluokittelussa. Kaudella 2006–2007 nousimme ensimmäisen kerran seuraluokittelussa neljänneksi, Palosaari avaa.
– OHS oli neljän parhaan joukossa kaikkiaan toistakymmentä vuotta. Monta vuotta olimme myös Hiihtoliiton seuraluokittelun paras seura, Palosaari jatkaa.
Uudenlaista seuratoimintaa ProSki Oulussa
Kun Oulun Hiihtoseuran hiihtojaoston aikuisten kilpaurheilutoiminta ”käytännössä ajettiin alas” vuonna 2019 , pieni joukko aktiivisia seura- ja urheiluihmisiä päätti perustaa Pohjois-Suomeen uuden kilpahiihtoon perustuvan seuran. Näin syntyi ProSki Oulu vuonna 2021. Palosaari oli yksi seuran perustajajäsenistä ja on yhä mukana toiminnassa seuran johtokunnassa ja seuran sihteerinä. Lisäksi Palosaari on edelleen aktiivisesti mukana kilpailujen järjestämisessä.
– Jani Oravamäki oli seuran perustamisen moottori, ja minä lähdin tähän projektiin mukaan. Omat lapseni olivat jo aiemmin lopettaneet kilpauransa, mutta kyllä minä silti höyrysin mukana seuratoiminnassa, Palosaari kertoo.
ProSki Oululla on menestyvä miesten yleisen sarjan kilpatiimi ja kasvavaa junioritoimintaa. Seuran tavoitteena on mahdollistaa laadukkaat harjoitusolosuhteet ja vahva urheilijapolku niin nuorille kuin aikuisille tiimiläisille.
”Seuratoiminta koukuttaa”
Palosaaren kipinä seuratoimintaan syttyi alun perin, kun hän halusi luoda harrastusmahdollisuuksia omille lapsilleen. Samalla hän halusi mahdollistaa harrastamisen myös seurojen muille harrastajille. Ajan myötä yhteisöllisyyden merkitys on korostunut.
– Urheiluseuratoiminta on oma yhteisönsä. Siihen yhteisöön kasvaa ja muodostuu kaveripiirejä. Seuratoiminnan kautta muodostuneita ystävyyksiä ylläpidetään myös muualla kuin ainoastaan seuratyön yhteydessä, mikä on hienoa, Palosaari toteaa.
Seuratoiminta on antanut Palosaaren elämään ennen kaikkea yhteisöllisyyttä ja ystävyyssuhteita. Lisäksi urheilijoiden onnistumiset erityisesti lasten ja nuorten kohdalla ovat tuoneet iloa sekä merkityksellisyyttä omalle työlle.
– Mielihyvää tuo ajatus siitä, että on ollut mukana mahdollistamassa urheilijoille näitä onnistumisten hetkiä, Palosaari iloitsee.
Kun kysytään, mikä on pitänyt Palosaaren mukana seuratyössä vuosikymmeniä, vastaus tulee nopeasti: seuratoiminta koukuttaa.
– Jos ajattelee esimerkiksi suksihuoltajan hommaa, niin enpä oikein keksi muuta lajia kuin hiihdon, jossa pystyy samalla tavalla nauttimaan urheilijan onnistumisesta silloin, kun kaikki menee nappiin, Palosaari kiteyttää.
Oulun alueen kilpailullisen hiihtotoiminnan elpyminen tuo tyytyväisyyttä
Omalla seuratoiminnan matkallaan Palosaari on erityisen tyytyväinen siitä, että OHS nostettiin Hiihtoliiton seuraluokittelun ykkösseuraksi laadukkaan ja aktiivisen toiminnan ansiosta. Lisäksi Palosaari on iloinen saamastaan Hiihtoliiton kultaisesta ansiomerkistä, joka myönnettiin hänelle vuonna 2012. Ansiomerkin saamisella on ollut Palosaarelle merkitystä erityisesti osoituksena ansiokkaasta seuratyöstä.
Tyytyväisyyttä omaan panokseensa seuratoimintaan Palosaarelle tuo myös Oulun alueen kilpailullisen hiihtotoiminnan elpyminen ProSki Oulun myötä.
– On ollut alueellisestikin hienoa, että olemme saaneet ProSki Oulun nostettua sille tasolle, millä se on tällä hetkellä miesten puolella. Se ei ole ollut helppoa, ja se on vaatinut määrätietoista työtä. Mukavaa olla sellaisessa tiimissä mukana, Palosaari kertoo.
Ilman aktiivisia toimijoita ei kuitenkaan mikään kilpailu tai seura toimi. Palosaari nostaakin esiin, että nuorempia talkoolaisia ja aktiiveja tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän.
– Valitettavasti hiihtokilpailujen järjestäjäporukan keski-ikä tuppaa nousemaan liian ylös. Tähän mennessä on aina löytynyt talkoolaisia nuorempien harrastajien vanhemmista, mutta kyllä se valitettava tosiasia on, että nuorempia on haastavampi saada mukaan talkootoimintaan. Meillä on kyllä ollut ihan hyvä tilanne esimerkiksi kilpailujen talkooporukan suhteen. Ja jos jossain olen hyvä, niin verkostojen luomisessa. Osaan kyllä löytää aina talkoolaiset mukaan, Palosaari myöntää.
– Tiimitekeminen ja ryhmäytyminen ovat talkootyössä tärkeää, ja tätä ajatusta olisi hyvä kasvattaa esimerkiksi harrastavien lasten vanhempien keskuudessa, Palosaari jatkaa.
Talkoolaisten rekrytoimiseen Palosaari antaa yksinkertaisen vinkin.
– Talkoolaisten hankinnassa on monesta asiasta kyse, mutta jos johonkin yksittäiseen tapahtumaan on talkoolaisia hommaamassa, niin älä lähetä sähköpostia tai tekstiviestiä – vaan soita. Henkilökohtainen kontakti on kaikkein tärkein.
Palosaari kannustaa seuratoiminnasta kiinnostuneita lähtemään matalalla kynnyksellä toimintaan mukaan. Hän korostaa, että seuratyö antaa aina enemmän kuin ottaa.
– Lähtökohta pitäisi olla se, että ei siinä menetä mutta siinä saa. Seuratoiminta antaa paljon. Tietysti seuratoimintaan käytettävästä ajasta kilpailee moni muukin asia. Erityisesti lapsiperheissä ajan löytyminen ei aina ole helppoa., mutta aikaa varmasti löytyy, jos siihen on halua panostaa.
Kenet tai ketkä haluaisitte teidän seurastanne mukaan sisältösarjaan? Voitte lähettää ehdotuksenne lyhyin perusteluin Hiihtoliiton viestintäkoordinaattori Vilma Mäelle osoitteeseen vilma.maki(at)hiihtoliitto.fi.
