Toukokuussa toteutettuun kansallisen fluorivalvonnan palautekyselyyn vastasi yli 200 henkilöä (n=206). Eniten vastauksia saatiin maastohiihdon parista – urheilijoilta, heidän läheisiltään (esimerkiksi vanhemmilta tai huoltajilta) sekä suksihuoltajilta. Suurin vastaajaryhmä oli 35–65-vuotiaat. Kyselyllä kartoitettiin fluorivalvonnan toimivuutta kaudella 2024–2025 ja kerättiin näkemyksiä tulevan kauden 2025–2026 valvonnan kehittämiseksi.
Kenttäkokemusten perusteella fluorikielto ja välinekontrolli on omaksuttu kilpailutoiminnassa hyvin. Kilpailun jälkeinen testaus koettiin toimivimmaksi testaustavaksi – testaus kilpailun jälkeen oli sujuvaa ja vähensi urheilijoiden sekä huoltajien kisapäivän kiirettä ja kuormitusta. Myös yllätystestausta pidettiin hyvänä testaustapana. Yllätystestauksen koettiin tukevan valvontakäytänteiden sisäistämistä sekä lisäävän kilpailujen tasapuolisuutta. Erityisesti nuorten kilpailuihin sekä massahiihtotapahtumiin toivottiin lisää testausta tulevalla kaudella. Lisäksi nähtiin, että pelkkä testauspelote ei riitä takaamaan tasapuolisia kilpailuolosuhteita, vaan valvonnan kattavuutta tulisi lisätä.
Fluorivalvontaan liittyvä viestintä sai kyselyssä positiivista palautetta. Tietoa valvonnasta oli saatavilla useisssaHiihtoliiton ja kilpailujärjestäjien kanavissa. Kentällä oli hyödynnetty erityisesti Fluorittomuus Hiihtoliiton lajeissa -nettisivua sekä kilpailujärjestäjän tiedotuskanavia.
Kansallinen fluorivalvonta kaudella 2025-2026
Tulevalla kilpailukaudella kansallinen fluorivalvonta keskittyy pääsääntöisesti maalissa tapahtuvaan testaukseen. Suksien ennakkotestausmahdollisuudesta pääosin luovutaan, sillä fluorittomuuden käytänteet on omaksuttu hyvin. Kilpailun jälkeen on kuitenkin edelleen mahdollista testata suksia virallisen valvonnan ulkopuolella.
Valvontapäivien määrää lisätään 30 prosentilla uuden testilaitteiston sekä uusien testaajien koulutuksen myötä. Testausta kohdennetaan entistä vahvemmin kansallisiin kilpailuihin, ja yllätystestausta valvontamuotona hyödynnetään aiempaa enemmän. SM- ja Suomen Cupin kilpailuissa jatketaan niin sanottua täysvalvontaa edellisen kauden tapaan.
Fluorivalvonnan kustannukset pysyvät kahden seuraavan vuoden ajan ennallaan. Kilmon kautta tehtyihin kilpailuilmoittautumisiin sisältyy kahden euron maksu, joka ohjataan valvontatoiminnan kuluihin. Maksu on sama kuin kaudella 2024-2025.
Tulevalla kaudella fluorivalvonnan viestinnässä hyödynnetään erityisesti Hiihtoliiton fluorittomuussivustoa sekä kilpailujärjestäjien tiedotuskanavia. Välinekontrollin kansallinen ohjeistus päivitetään kaudelle 2025-2026 ja se julkaistaan Hiihtoliitton fluorittomuussivulla ennen kilpailukauden alkua.
Kansainvälinen hiihtoliitto FIS tiedottaa kansainvälisen fluorivalvonnan käytänteistä. Kansainvälinen testaus tulee jatkumaan edellisten kausien tavoin. Kansallista välinekontrollin ohjeistusta muokataan tarvittaessa vastaamaan kansainvälistä ohjeistusta.
Hiihtoliiton johtokunta käsitteli tiistaina 10.6. kokouksessaan tulosennustetta 2024–2025 sekä tilikauden 2025–2026 talousarviota. Toimenpiteet talouden tasapainottamiseksi ovat edenneet suunnitellun mukaisesti ja tilikauden 2024–2025 tulosennuste on niukasti ylijäämäinen. Budjetoinnin ja tilikauden taloudellisesta onnistumisesta huolimatta oman pääoman tilanne on edelleen vaikea, ja sen kääntäminen positiiviseksi vaatii aikaa sekä pitkäjänteistä työtä. Vuoden aikana tehdyt muutostoimenpiteet ovat alkaneet kuitenkin näkyä taloudellisessa tuloksessa, ja suunta on oikea.
– Vuoden aikana tehty kova työ alkaa nyt tuottamaan hedelmää. Käsittelimme huolella valmisteltua budjettia tulevalle kaudelle, joka on tasapainoinen, mutta jossa on myös tarvittavaa kasvua. Budjettia on välttämätöntä pystyä kasvattamaan kustannusten nousun myötä, mutta myös siksi, että voimme edetä kohti urheilullisia ja toiminnallisia tavoitteita, joita on asetettu. Budjetin kasvattaminen mahdollistaa kilpailukykyisen toiminnan eikä kilpailukauden maajoukkuetoiminnassa tule olemaan omavastuuosuuksia. Lisäksi pitkästä aikaa Hiihtoliitossa ei ole tarvetta lomautuksille, joka tarkoittaa, että meillä on henkilöstön työaika 100-prosenttisesti käytössä, kertoo puheenjohtaja Sirpa Korkatti.
Talouskatsauksen lisäksi johtokunta päätti esityksen mukaisesti vuoden 2027 yleisen sarjan SM-hiihtojen järjestäjät, lajiryhmien johto- ja työryhmien kokoonpanot kaudelle 2025–2026 sekä kävi johtokuntatyön arviointikeskustelun. Yleisen sarjan SM-hiihtojen järjestäjät 2027 julkaistaan ennen juhannusta.
– Kokouksessa päätettävinä olleet asiat toivat jälleen esille selkeän muutostarpeen päätöksenteon prosesseihimme, jotka yltävät sääntötasolle asti. Päätöksenteon prosessit ja hallintorakenteet on saatava vastaamaan tämän päivän vaatimuksia. Lisäksi kävimme johtokuntatyöskentelyn arviointikeskustelun, jossa nykyistet toimintatavat arvioitiin hyvin positiivisesti. Luottamus on kunnossa ja meillä on ollut kykyä tehdä johdonmukaisia sekä rohkeita päätöksiä. Katseet ovat jo kääntyneet olympiavuoteen ja siitä eteenpäin uuden strategian mukaisesti. Haluan yhdessä muun johtokunnan kanssa esittää erittäin suuret kiitokset operatiiviselle henkilökunnalle omistautumisesta ja hyvästä työstä, joka on mahdollistanut pääsyn tilanteeseen, jossa nyt olemme, Korkatti lisää.
Lajiryhmien johtoryhmät 2025–2026
Mäkihyppy ja yhdistetty
Niina Meis, puheenjohtaja // Pirjo Karjalainen // Teemu Keränen // Kari Kolppo // Janne Marvaila // Pekka Tervahartiala // Riina Valto
Maastohiihto
Esko Valikainen, puheenjohtaja // Harri Kittilä // Mika Paananen // Jouni Pitkänen // Jussi Prykäri // Pasi Rajala // Juha Toivo
Lajiryhmien työryhmät 2025–2026
Mäkihypyn ja yhdistetyn sääntöryhmä
Niina Meis // Tapio Nurmela // Pekka Tervahartiala
Maastohiihdon kilpailuryhmä
Harri Kittilä, puheenjohtaja // Heidi Haapalehto // Satu Kalajainen // Hannu Koivusalo // Eeva Käyhkö // Jussi Piirainen // Kauko Tikkanen // Netta Tuhkanen // Mattias Skog (sääntöryhmän edustaja)
Maastohiihdon sääntöryhmä
Jussi Prykäri, puheenjohtaja // Esa Harlin // Marita Kaipainen // Topi Kiljunen // Mikko Rantanen // Mattias Skog // Maria Sorvisto // Jukka Tahkola // Arto Tilli // Annmari Viljanmaa
Seuraava Hiihtoliiton johtokunnan kokous pidetään tiistaina 26.8.2025.
Johtokunta toimii Hiihtoliiton lain mukaisena hallituksena ja toimeenpanevana elimenä edistäen, ohjaten ja valvoen kaikin tavoin maamme hiihtourheilun kehitystä. Johtokunnassa puheenjohtajana toimii Sirpa Korkatti, maastohiihdon edustajina Rinna Ikola-Norrbacka ja Satu Sikanen (varajäsen Anssi Pentsinen), mäkihypyn ja yhdistetyn edustajina Tony Kilponen ja varajäsen Riina Valto, alppilajien edustajina Martti Uusitalo ja Jukka Rautio (varajäsen Risto Kemppainen) sekä muina jäseninä Sami Kiukkonen ja Mikko Wirén (varajäsen Antti Jokela).
Maastohiihdon johtoryhmän toukokuun kokouksessa 19.5.2025 ja kesäkuun sähköpostikokouksessa 9.–10.6.2025 keskityttiin kilpailuasioihin ja päätettiin kauden 2025–2026 kilpailukalenterirunko, vuoden 2027 SM-kilpailujen järjestäjät sekä fluorivalvonnan jatkamisesta kaksi seuraavaa kilpailukautta. Lisäksi kuultiin huippu-urheilukatsaus ja Hiihtoliiton ajankohtaisista asioista.
Fluorivoiteiden käytön valvontaa tehostetaan tulevalla kaudella
Toukokuun kokouksessa fluorivalvonnan asiantuntija Teemu Lemmettylä esitti johtoryhmälle yhteenvedon fluorivalvonnan toteutuksesta ja onnistumisesta kaudella 2024–2025 sekä tehdyn palautekyselyn tulokset.
Fluorivalvontakyselyyn saatiin yli 200 vastausta, joiden perusteella valvonnasta oli kaudella 2024–2025 riittävästi tietoa saatavilla ja järjestelyt toimivia. Fluorikielto on omaksuttu kentällä hyvin. Kilpailun jälkeinen testaus todettiin toimivimmaksi tavaksi testata ja testauksen yllätyksellisyys sai kannatusta. Nuorten kilpailuihin ja massahiihtoihin toivottiin lisää testausta.
Johtoryhmä kävi keskustelun asiasta ja hyväksyi fluoriryhmän ja kilpailuryhmän esityksen fluorivalvonnan jatkamisesta tulevilla kausilla seuraavasti: Valvontaa suoritetaan lähtökohtaisesti vain maalissa. Ennakkotestausta tullaan vähentämään mahdollisen kikkailun takia, mutta suksia on kuitenkin mahdollista mittauttaa kilpailuissa valvonnan päätyttyä. Valvontapäiviä lisätään 30 prosenttia, mikä mahdollistuu uuden testauslaitteen hankinnalla ja uusien testaajien kouluttamisella. Testaamista tullaan suuntamaan enemmän kansallisten kilpailujen valvontaan ja sitä tullaan toteuttamaan enemmän yllätystesteihin, mutta SM- ja Suomen Cupin kilpailuissa tehdään edelleen ns. täysvalvontaa. Valvonnan kulut pysyvät edelliskauden tasolla tulevat kaksi vuotta. Kilmon kautta tapahtuvasta kilpailuilmoittautumisesta menee kaksi euroa fluoritestauskuluihin.
Kauden 2025–2026 kilpailukalenterirunko ja vuoden 2027 SM-kilpailujen järjestäjät
Johtoryhmä hyväksyi kesäkuun alun sähköpostikokouksessaan kilpailuryhmän esittämän kilpailukalenterirungon kaudelle 2025–2026 sekä vuoden 2027 kotimaisten arvokilpailujen järjestäjät. Ensi talven kotimaiset pääkilpailut ja SM-kisajärjestäjät 2027 julkaistaan Hiihtokalenterissa ennen juhannusta.
Huippu-urheilussa käynnissä toimintakulttuurin muutos
Maastohiihdon lajikoordinaattori Jarmo Riski kertoi huippu-urheilun toimintakulttuurin muutoksen lähteneen hyvin liikkeelle. Maajoukkuevalmentajat Teemu Pasanen ja Jussi Piirainen koordinoivat urheilijoiden arkiharjoittelua ja tutkimus- ja kehitystoiminta on hyvin lähellä arkitekemistä ja kansainvälisestikin hyvällä mallilla, kuten myös tukitoiminnot ja asiantuntijatoiminta. Tekemisen meininki on hyvä ja muutos naisten valmennuksessa vaikuttaa myös nuorten ryhmiin.
Johtoryhmä esitti kiitokset Jarmo Riskille hänen tekemästään ansiokkaasta työstä maastohiihdon lajikoordinaattorina. Petter Kukkonen aloittaa elokuussa maastohiihdon, mäkihypyn ja yhdistetyn huippu-urheilujohtajana.
Maastohiihdon johtoryhmän tehtävänä on ohjata, tukea ja kehittää maastohiihdon operatiivista urheilutoimintaa hyväksytyn toimintasuunnitelman ja budjetin puitteissa. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii Esko Valikainen ja jäseninä Jukka Tahkola, Jussi Prykäri, Juha Toivo, Mika Paananen, Harri Kittilä ja Pasi Rajala.
Juhannuksen jälkeisellä viikolla on jälleen luvassa hiihtäjien kesäkilpailu, SkiRun Challenge Vuokatti, joka jatkaa kesäistä rullahiihdon ja maastojuoksun kisaperinnettä Vuokatissa. Rullahiihtoa ja maastojuoksua sisältävä kesäkilpailu järjestetään tänä vuonna 24.–25. kesäkuuta.
SkiRun Challenge Vuokatin ilmoittautuminen on parhaillaan käynnissä. Ilmoittautuminen kilpailuihin on auki maanantaihin 16.6. klo 21 asti. Ilmoittautumismaksut yleinen sarja 35 €, juniorit (18 ja 16 sarjat) 25 €. Maksu koskee kaikkia kisaan kuuluvia startteja (yleinen 3 kpl, juniorit 2 kpl / hlö).
Tarkistathan, että lisenssi on voimassa kaudelle 2025-26, sillä uusi lisenssikausi alkoi 1.6.2025.
SkiRun Challenge Vuokatin kisasivuilta löydät muun muassa kisainfot ja kaikille avoimen WhatsApp-ryhmän, joka toimii kisaviestinnän kanavana.
Hiihtäjä Inkki Inola ja alppihiihtäjä Nette Kiviranta on nimetty ensimmäisinä urheilijoina Suomen paralympiajoukkueeseen Milano Cortinan talviparalympialaisiin 2026. Kivirannalle kyseessä ovat ensimmäiset paralympialaiset, Inola taas lähtee paralympialaisiin kolmatta kertaa.
Suomen Paralympiakomitean hallitus vahvisti Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön esityksen maastohiihtäjä Inkki Inolan ja opashiihtäjä Reetu Inkilänsekä alppihiihtäjä Nette Kivirannan valinnasta Milano Cortinan talviparalympialaisiin 2026.
– Hienoa, että pystyimme jo näin aikaisessa vaiheessa valitsemaan urheilijoita Milano Cortinan paralympialaisiin. Tämä mahdollistaa urheilijoille ja heidän taustatiimeilleen optimaalisen valmistautumisen kohti kuluvan paralympiadin päätavoitetta, kommentoi joukkueenjohtaja Kimmo Mustonen.
Inola mitalitoivona huippukauden kahden MM-pronssin jälkeen
Maastohiihtäjä Inkki Inola on edustanut Suomea kaksissa aiemmissa paralympialaisissa: Pyeongchangissa 2018 hän ylsi parhaimmillaan perinteisen sprintin seitsemännelle sijalle ja Pekingissä 2022 Inola oli perinteisen 20 kilometrin hiihdossa neljäs.
– Totta kai valinta tuntuu aina hienolta, ja erityisen upeaa, että se tulee jo näin aikaisessa vaiheessa. Sillä on kuitenkin iso merkitys yhteistyökumppanikysymysten osalta. Aikaisempina vuosina, kun on mennyt aina sinne paria viikkoa tai kuukautta ennen kisoja, kun on pystynyt yhteistyökumppaneillekin vahvistamaan, että kisoissa ollaan Suomea edustamassa. Tämä antaa sellaista tietynlaista rauhaa myös valmistautumiseen, kommentoi Inola paikkansa varmistumista.
Näkövammaisten hiihtäjien luokassa kilpailevalla laukaalaisella on takanaan urheilu-uransa paras kausi, joka huipentui kahteen MM-mitaliin: helmikuussa Italian Toblachissa Inola ja opashiihtäjä Arttu Kaario hiihtivät pronssille 10 kilometrin perinteisellä, ja maaliskuussa Trondheimin MM-kisoissa irtosi pronssia sprintissä. Maailmancupin kokonaiskisassa Inola oli jo kolmatta kertaa sarjansa kakkonen.
– Totta kai mitalista lähdetään taistelemaan myös paralympialaisiin. Kultaahan tietysti aina tavoitellaan, mutta realistisesti voi olla tyytyväinen, jos jonkun värisen mitalin saa. Tietysti nyt viimekaudella, kun pystyi ottamaan mm. pronssia sekä 10 km perinteiseltä että sprintistä ja samat matkat samoilla tyyleillä on paralympialaisissakin niin kyllä se luo sellaisia tiettyjä odotuksia itselle ja varmasti myös monelle muulle, kertoo Inola tavoitteistaan.
Vuoden 2025 alussa Inola edusti yhdessä Nette Kivirannan kanssa Suomen ensimmäisinä paraurheilijoina talviuniversiadeissa, joissa oli ensimmäistä kertaa universiadien historiassa mukana myös paralajeina alppihiihto ja maastohiihto. Inola voitti Torinossa järjestetyistä universiadeista kultaa sekä sprintistä että 10 kilometrin vapaalta.
Huippukauden varrella on tapahtunut myös muutoksia: Trondheimin MM-kisojen jälkeen Inola ja pitkäaikainen opashiihtäjä Arttu Kaario päätyivät yhteisymmärryksessä purkamaan yhteistyönsä, ja uutena opashiihtäjänä on sen jälkeen astunut kehiin Reetu Inkilä.
– Todella hienoa, että päästään Reetun kanssa Milanoon lähtemään. Meillä on pitkä yhteinen historia. Reetu on ollut jo vuonna 2020 ensimmäisen kerran mulla oppaana. Hän lähti silloin Dresdenin maailmancupiin mukaan. Ollaan ihan pienestä asti tunnettu ja kilpailtu keskenämme nuorten sarjoissa. Sittemmin ollaan treenattu lukioikäisistä asti yhdessä säännöllisesti. Tuttu mies on siis remmiin astumassa. Hienoa, että saadaan näin sitä yhteistyötä vielä lisättyä, ja yhdessä lähdetään taistelemaan ensikauden mitaleista, iloitsee Inola.
Myös Kivirannalla kaikki mahdollisuudet podiumpaikoille
Vuonna 2018 autokolarissa selkäydinvamman saanut silloinen nuori SM-tason alppihiihtäjä Nette Kiviranta siirtyi pian vammautumisensa jälkeen paraurheilijan polulle ja oli kelkkahiihtäjänä lähellä tulla valituksi jo Pekingin 2022 paralympiajoukkueeseen.
Koska Kivirannalla ei ollut Kansainvälisen Paralympiakomitea IPC:n sääntöjen mukaisesti ollut kilpailulisenssiä kahdella Pekingiä edeltävällä kaudella, ei Suomi voinut nimittää häntä vielä tuolloin joukkueeseen. Pekingissä Suomen ainoana alppihiihtäjänä edustanut Maiju Laurila sijoittui kelkkahiihtäjien sarjassa suurpujottelun kymmenenneksi.
Kiviranta voitti pujottelun MM-hopeaa heti ensimmäisellä kansainvälisellä kilpailukaudellaan 2022, ja ylsi vuonna 2023 suurpujottelussa MM-pronssille. Viime vuosina kisakausien haasteena on ollut terveysongelmia, ja myös viimeisin kausi alkoi terveyshuolien sävyttämänä. Joulun 2024 jälkeen Kiviranta on kuitenkin saanut urheilla taas terveenä, mikä on näkynyt tuloksissa.
Heti vuoden alkuun Kiviranta voitti suurpujottelukultaa Torinon talviuniversiadeista. Helmikuussa hän sijoittui viidenneksi para-alpin MM-pujottelussa Slovenian Mariborissa. Para-alppihiihdon maailmancupissa Kiviranta kolkutteli keväällä päättyneen kauden aikana myös palkintosijoja keräten lopulta suurpujottelussa sijat 4, 4 ja 5 sekä pujottelusta sijat 5 ja 6.
– Kunnia olla Suomen joukkueessa mukana. Sitä on odotettu totta kai. Tosi innolla lähden, ja kiva olla mukana. Viime kerrasta, kun jäi pois, tuntui, että neljä vuotta olisi pitkä aika, mutta aika äkkiä se on mennyt. Paljon on toki elämään mahtunut kaiken näköistä tässä matkan varrella, ja ehtinyt vähän meininki muuttua tuosta neljän vuoden takaa omassa harjoittelussa ja kilpailussa. Silloin oli vielä tosi alkuvaiheessa, ja nyt on kuitenkin jo useampi maailmancup -osakilpailu ja maailmancupin voitotkin takana sekä useammat arvokilpailut. Odotan innolla myös sitä, että kilpailut on Italiassa, kivassa maassa ja kilpailut käydään mun mielestä kivassa rinteessä, kommentoi Kiviranta paikkansa varmistumista.
– Avoimin mielin lähdetään kisaamaan tietäen, että on kova kilpailu ja monta kovaa mitaliehdokastakin, mutta kyllä sekin on takaraivossa, että mulla on saumat taistella mitaleista, kertoo Kiviranta tavoitteistaan.
Luvassa juhlakisat tasan 50 vuotta kaikkien aikojen ensimmäisten talviparalympialaisten jälkeen
Milano Cortinan talviparalympialaiset avataan Veronan kaupungissa Arena di Veronalla 6. maaliskuuta 2026.
Kyseessä on paralympialaisten juhlavuosi, sillä kaikkien aikojen ensimmäiset talviparalympialaiset järjestettiin Ruotsin Örnsköldsvikissä tasan 50 vuotta aiemmin vuonna 1976.
Samalla talviparalympialaiset palaavat toistamiseen Italiaan 20 vuotta sitten Torinossa kilpailtujen vuoden 2006 kisojen jälkeen.
Milano Cortinassa nähdään noin 600 urheilijaa 6 lajin yhteensä 79 mitalikilpailussa. Talviparalympialaisissa kilpaillaan alppihiihdossa, ampumahiihdossa, maastohiihdossa, parajääkiekossa, lumilautailussa ja pyörätuolicurlingissa.
Uutena lajina on ensimmäistä kertaa mukana pyörätuolicurlingin sekaparikilpailut.
Talviparalympialaisten päättäjäisseremoniat nähdään remontoidulla Cortina Curling Stadiumilla 15.3.2026. Sama stadion toimi näyttämönä myös vuoden 1956 talviolympialaisissa.
Talviparalympialaiset käydään Italian Milanossa ja Cortina d’Ampezzossa talviolympialaisten jälkeen 6.–15. maaliskuuta 2026. Suomen joukkuetta täydennetään 19.2.2026 asti. Joukkue tulee olemaan Pekingin 2022 paralympialaisten tavoin pieni, noin 3-6 urheilijaa.
Itävallan maajoukkueen päävalmentajana vuosina 2012-2023 toiminut Christoph Eugen liittyy vuoden sopimuksella osaksi Antti Kuisman johtamaa yhdistetyn maajoukkueen valmennusryhmää. Eugen toimii joukkueen apuvalmentaja kesäkuusta lähtien päävastuualueenaan yhdistetyn arkiharjoittelu Lahdessa. Tehtävässään Eugen tukee erityisesti Lahdessa asuvien Eero Hirvosen, Wille Karhumaan ja Heta Hirvosen harjoittelua. Eugen on erittäin menestynyt ja kokenut valmentaja, joka tuo arvokasta osaamista Suomen joukkueen valmennustiimiin. Eugenin päävalmentajakaudella Itävallan joukkue saavutti kolme maailmanmestaruutta, neljä MM-hopeaa, kuusi MM-pronssia sekä viisi olympiapronssia.
– Christoph on erittäin tervetullut vahvistus valmennustiimme. Nyt kun olemme siirtyneet ”yhden maajoukkueen” -taktiikkaan erillisten miesten ja naisten maajoukkueiden sijaan, on erityisen tärkeää, että meillä on vahva valmennustiimi joukkueen peräsimessä. Näin pystymme toteuttamaan harjoitus- ja kilpailukauden laadusta tinkimättä. Lisäksi pystymme jalkautumaan tehokkaasti Kuopion ja Lahden toimintaympäristöihin arkivalmennuksen pariin. Christoph tuo joukkueeseen pitkän ja rautaisen kokemuksen maajoukkuevalmennuksesta ja valmennusjärjestelmän rakentamisesta. Odotamme myös innolla hänen panostaan yksittäisissä valmennusprosesseissa sekä esimerkiksi välinepuolella, jossa kansainvälinen kilpailu on kovaa, kertoo päävalmentaja Antti Kuisma.
Päävalmentaja Kuisma on erityisen tyytyväinen, että toimintaedellytysten osalta haastavien aikojen jälkeen valmennusresurssia on pystytty kasvattamaan ja saamaan osaamista lajin huippumaasta.
– Olemme Christophin kanssa vanhoja kilpakumppaneita ja pitkäaikaisia kollegoja. Koen, että näkemyksemme suomalaisen yhdistetyn kehittämisestä ja tulevaisuudesta on yhteneväinen. Hän sopii niin ihmisenä, kuin valmentajana erittäin hyvin joukkueemme dynamiikkaan, Kuisma lisää.
Eugenin tehtäväkenttä arkivalmennuksen osalta sijoittuu Lahden toimintaympäristöön. Lisäksi hän osallistuu maajoukkueen valmennukseen, leiritykseen ja kilpailuihin sekä toiminnan organisointiin yhdessä muun tiimin kanssa. Eugen on ollut joukkueen mukana kesän ensimmäisillä maajoukkueleireillä Kuopiossa sekä arkiharjoittelussa Lahdessa.
– Olen viihtynyt Suomessa todella hyvin ja joukkue on ottanut minut sydämellisesti vastaan. Urheilijat ja muut valmentajat vaikuttavat todella ammattimaisilta, joten työskentely ja yhteistyö ensimmäisten päivien ajan on toiminut hienosti. Lahdessa olosuhteet ja harjoituspaikat ovat hyvällä tasolla ja on ollut hienoa päästä tekemään töitä urheilijoiden kanssa. Huippu-urheilun lisäksi olen muuttanut Suomeen parisuhteen myötä. Kulttuuri on täällä toki erilainen, mutta olen pitänyt siitä kovasti, kertoo maajoukkueen tuore apuvalmentaja Christoph Eugen.
Olympialaiset ja maailmancup-kausi ovat tulevalla kaudella luonnollisesti maajoukkueen päätavoitteita, mutta niiden lisäksi Eugen nostaa erityiseksi tavoitteekseen yksilöiden kehittämisen.
– Roolini on selkeä ja etenkin maajoukkueleirien ulkopuolella tuen Eeron, Willen ja Hetan harjoittelua. Tavoitteena on, että pystymme kehittämään heikkouksia, mutta samaan aikaan tulemaan myös paremmiksi vahvuusalueillamme. Etenkin Eeron tulokset olivat viime kaudella alle hänen tasonsa, joten hänen osaltaan tavoitteena on päästä takaisin tasolle, jolle hän kuuluu. Tavoitteenani on apuvalmentajan roolissa tukea koko joukkuetta ja valmennustiimiä parhaani mukaan. Nyt pystymme varmasti jakamaan vastuita tehokkaasti sekä tukemaan yksilöitä entistä paremmin, Eugen päättää.
Seuramuutot kaudelle 2025–2026 on julkaistu. Alkaneen kauden seuramuuttojen takaraja oli 31.5.2025. Lista kauden 2025–2026 seuramuutoista löytyy täältä. Listalla ovat mukana yli 16-vuotiaat, jotka ovat lunastaneet kilpailulisenssin kaudella 2024–2025.
Uusi lisenssi- ja kilpailukausi alkaa 1.6.2025. Kauden 2025–2026 kilpailulisenssit, Skipassit ja FIS-koodit ovat lunastettavissa 1.6. alkaen Suomisportissa. Kauden 2024–2025 lisenssivakuutus säilyy katkeamatta voimassa, kun uuden lisenssin ja vakuutuksen maksaa kesäkuun aikana.
Aikuisten ja nuorten Skipasseihin ei enää sisälly automaattisesti Sporttiturva-vakuutusta, vaan vakuutus on valittavissa Suomisportin ostoprosessissa erikseen, kuten lisenssejä ostettaessa. Vakuutusta ei tarvitse lunastaa lisenssin/Skipassin yhteydessä, mikäli liikkujalle on jo hankittu vastaava, kilpaurheilun kattava vakuutus muualta. Skipasseihin sekä maastohiihdon, mäkihypyn ja yhdistetyn B2-lisensseihin valittavissa olevassa Sporttiturvassa on 100 euron omavastuu jokaista äkillistä tapahtumaa kohti. Muiden lisenssien Sporttiturvassa on 200 euron omavastuu. Pohjola Terveysmestari -palvelu auttaa vahinkotapauksissa.
Kustannus Oy Juoksija tarjoaa Hiihto-lehteä normaalia edullisempaan 44 euron vuosikertahintaan lisenssimaksun yhteydessä. Kun lehden maksaa heti kesällä, saa kaikki kesä-toukokuussa ilmestyvät numerot kotiinsa ajallaan.
Maastohiihdon vuoden 2027 aikuisten, nuorten ja veteraanien SM-kilpailut sekä Hopeasomman loppukilpailu ovat haettavissa 31.5.2025 asti. Lisäksi vuoden 2026 rullahiihdon SM-kilpailut ovat haettavissa 31.8.2025 asti. Hakulomake löytyy täältä ja lisätietoja saa Larissa Erolalta, larissa.erola@hiihtoliitto.fi.
Tulevan talven maastohiihdon FIS-kilpailujen anominen tapahtuu tällä lomakkeella. Anominen tulee tehdä viimeistään 31.5.2025. Muistakaa täyttää FIS-kilpailunne tiedot kaikkine sarjoineen myös Hiihtokalenteriin.
Seuramuutot kaudelle 2025–2026 tulee tehdä toukokuun loppuun mennessä. Muutot tulevat voimaan 1.6.2025 uuden kilpailu- ja lisenssikauden käynnistyessä. Ilmoitusvelvollisuus ei koske tulevalla kaudella 16-vuotiaiden ja nuorempien sarjoissa kilpailevia, jotka voivat vaihtaa seuraa ko. ajankohdan jälkeenkin – kuitenkin ennen kauden ensimmäistä kilpailusuoritusta 31.12. mennessä. Kilpailija saa kaudella 1.6.-31.5. edustaa lajikohtaisesti vain yhtä liiton jäsenseuraa.
Seuramuuton tekee kilpailijan uusi seura. Ilmoituksessa tulee ilmoittaa kilpailijan nimi sekä tieto uudesta ja entisestä seurasta. Ilmoituksessa tulee olla seuran virallinen allekirjoitus. Mukana tulee olla entisen seuran allekirjoittama (vapaamuotoinen) esteettömyystodistus. Seuramuutot esteettömyystodistuksin tulee olla kirjallisina Suomen Hiihtoliitossa 31.5.2025 mennessä osoitteella Valimotie 10, 00380 Helsinki tai larissa.erola(@)hiihtoliitto.fi.
