Kansainvälisen Hiihtoliitto FIS:n kokouksessa sääntömuutoksia ja kalenterivahvistuksia – Rukalle talviurheilun superviikonloppu

@ Nordic Focus

FIS kokoontui Zürichissä 24.-27.9.2024 syyskokoukseen, jonka aiheina perinteisesti olivat sääntömuutokset sekä kisakalenterit. 

Suomalaisittain kansainvälinen kausi alkaa alppihiihdolla, kun Levi isännöi pujottelun maailmancupia 15.-17.11.2024 – tällä kertaa myös miehille muutaman vuoden tauon jälkeen. Rukalla järjestetään maailmancupin superviikonloppu 29.11.-1.12.2024, jolloin pohjoismaisten hiihtolajien ja kumparelaskun maailmancupin osakilpailut järjestetään ensi kertaa yhtä aikaa.

Hiihtoliiton vt. toiminnanjohtaja Marleena Valtasola iloitsee siitä, että Rukan ja Lahden paikat pohjoismaisten lajien maailmancupissa on vahvistettu. 

– Meille on erittäin tärkeä asia, että Rukan ja Lahden paikat maailmancupin kisakalenterissa on vahvistettu. Tulevien kausien kalentereiden valmistelu on myös edennyt hyvin ja tapahtumien tarkat päivämäärät sekä ohjelmat vahvistuvat myöhemmin, kertoo Valtasola. 

Sääntömuutoksia mäkihyppyyn ja yhdistettyyn – maastohiihdon kisakalenteriin muutoksia

Mäkihypyssä ja yhdistetyssä rajoitetaan kauden aikana käytettävien hyppypukujen määrää. Mäkihypyssä käytettävien pukujen määrä on 12 ja yhdistetyssä 5. 

– Yhdessä kilpailussa saa käyttää vain yhtä pukua. Puvut merkitään ja niiden käyttöä seurataan, Valtasola kertoo.

Mäkihypyn ja yhdistetyn kesä-GP:ssä 2025 tullaan kilpailemaan Milano-Cortina olympialaisia varten uudistetussa mäessä. Tästä syystä kesä-GP onkin tärkeä tapahtuma tuleviin olympialaisiin valmistautuessa. 

Maastohiihdossa hiottiin kisakalenteria.

– Kesällä perutun maastohiihdon Nove Meston maailmancupin korvaa Italian Cogne, jossa kisataan tammikuussa. Lisäksi tulevan talven kilpailukalenteriin tehtiin pieniä muutoksia hiihdettävien matkojen osalta, kertoo Valtasola. 

Alppihiihtoon Villi kortti -käytäntö 

FIS Council on hyväksynyt ”Wild Card” -säännön alppihiihdon maailmancupin tulevalle kaudelle. 

– Villin kortin voi saada urheilija, joka on urallaan saavuttanut suuria voittoja eli se on mahdollinen vain harvoille ja valituille. Kortin saamisen ehtona on, että urheilijan uran lopettamisesta on kulunut vähintään kaksi kilpailukautta. Maailmancupin villin kortin voi saada vain yhden kauden ajaksi ja se ei koske MM-kilpailuita. Urheilijalle kortin saaminen tarkoittaa sitä, että hän saa lähtönumeron 31 eli heti kuuman ryhmän jälkeen. Marcel Hirscher on hakenut FIS:ltä villiä korttia kaudelle 2024-2025, ja koko alppihiihtomaailma odottaa kiinnostuksella hänen edesottamuksiaan, kertoo Ski Sport Finlandin toimitusjohtaja Janne Leskinen. 

 Leskisen mukaan Wild Card -käytäntöä hiotaan vielä syksyn aikana. 

– FIS:n urheiljakomissio ja Council tekevät vielä pieniä viilauksia sääntöön sen osalta, kuinka monta kilpailua urheilija voi startata kaudessa eri lajeissa ja kuinka hänen kilpailukuntoaan arvioidaan turvallisuuden näkökulmasta.

Turvallisuusasiat esillä 

Air bag -liivit ovat tästä kaudesta alkaen pakolliset maailmancupin vauhtilajeissa. Viiltosuojattujen alusasujen käyttöä suositellaan alkavalla kaudella ja ne tulevat pakolliseksi maailmancupissa, MM-kisoissa sekä olympialaisissa kaudesta 2025-2026 alkaen.

Leskisen kertoo, että myös kisakalenteria on muokattu urheilijoiden turvallisuutta ajatellen. 

– Maailmancupin kalenterista on poistettu tuplakisat erityisesti vauhtilajiessa, jotta urheilijoiden rasitus ei nouse kestämättömäksi.

Alppihiihdon kisakalenteri lupaa Leville hyvää

FIS:n alppihiihdon kilpailunjohtajat ovat tyytyväisiä nyt vahvistettuun maailmancupkalenterimalliin, jossa alkukaudesta hyödynnetään muun muassa Levin lumivarmuutta. Kauden loppupuolella palataan Norjaan, jossa talvi jatkuu vielä maaliskuussa. 

Leskinen on Levin MC-kisojen pääsihteeri, joten hän on erityisen iloinen kokouksessa esitettyihin kalenteriehdotuksiin. 

– Levin paikka kisakalenterissa näyttää erittäin varmalta. Kalenteriehdotuksissa kausille 2025-2026 ja 2026-2027 on ohjelmassa naisten ja miesten pujottelut, kuten tänäkin vuonna.

Freeskiin ja freestylen osalta ei tapahtunut merkittäviä muutoksia.

– Olympialaisten karsintajärjestelmää ollaan selkeyttämässä. Kuohuntaa aiheutti tieto, että italialaiset eivät kykene järjestämään freeskin eikä lumilautailun esikisoja. Nyt mietitään, miten varmistetaan se, että kaikki urheilijat pääsevät testaamaan olympialaisten suorituspaikat ennen kisoja, toteaa Leskinen. 

Leskinen kertoo, että FIS ottaa myös sisällöntuottajana ison harppauksen eteenpäin. 

– FIS:n uudet digitaaliset alustat, kuten FIS-TV ovat kehittyneet valtavasti. Siellä on uusia ratkaisuja, joita kilpailijat ja kisajärjestäjät voivat hyödyntää omien digi-/somejulkaisujensa osana. Näitä uudistuksia nähdään jo Levin kisojen yhteydessä.

Arno Heikkalalle puheenjohtajuus 

Arno ”Ökö” Heikkala nimettiin kesällä ensimmäisenä suomalaisena FIS:n alppihiihdon komitean puheenjohtajaksi. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun suomalainen toimii minkään alppihiihdon komitean puheenjohtajana. Nyt alkaneella puheenjohtajakaudella Heikkala luotsaa alppihiihdon sääntökomiteaa. 

Lopullisesti kalenterit ja sääntömuutokset vahvistaa FIS Council seuraavassa kokouksessaan. 


Lisätietoa: 

Marleena Valtasola, vt. toiminnanjohtaja ja hallintopäällikkö

Suomen Hiihtoliitto

puh. +358 50 401 4416

marleena.valtasola(at)hiihtoliitto.fi

Janne Leskinen, toimitusjohtaja

Ski Sport Finland

puh. +358 40 030 0930

janne.leskinen(at)skisport.fi

Wanhat Hiihtoveikot ja Hiihtosiskot tapasivat Valkeakoskella 3.–4.7.2024

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Wanhat Hiihtoveikot ja Hiihtosiskot ry:n vuositapaaminen ja vuosikokous pidettiin Hotelli Waltikassa Valkeakoskella 3.-4.7.2024. Kokoontuminen Valkeakoskella oli kolmas peräkkäin.

Wanhat Hiihtoveikot ja Hiihtosiskot ry:llä on Hiihtoliiton eri lajiryhmistä sekä ampumahiihtäjistä ja paralympiahiihtäjistä noin 120 jäsentä, jotka ovat entisiä edustus-, maajoukkue- ja SM-tason toiminnassa mukana olleita kilpailijoita, valmentajia, hiihtojohtajia tai -toimijoita. Uusia jäseniä toivotaan mukaan toimintaan.

Tietokirjailija Kalle Virtapohja esitelmöi Valkeakoskella aiheesta ”Tuntematon Paavo Nurmi”.  Sata vuotta sitten Paavo Nurmi voitti Pariisin vuoden 1924 kesäolympiakisoissa viisi kultamitalia. Paavo Nurmi on kaikkien aikojen kesäolympiakisojen yleisurheilun mitalitilaston kärjessä yhdeksällä kultamitalillaan ja kolmella hopeamitalillaan vuosien 1920, 1924 ja 1928 kesäolympiakisoista.

– Paavo Nurmi oli aikansa supertähti, joka siirsi ennätykset uusille luvuille. Pariisin olympiakisojen jälkeen vuonna 1925 Nurmi kilpaili Amerikassa tavaten USA:n presidentin ja filmitähtiä. Nurmi oli opiskellut liikkeenjohtoa, jossa työn tuottavuutta mitattiin sekuntikellolla. Nurmi siirsi sekuntikellon käytön juoksuradalle, Virtapohja kertoi kuulijoilleen.

Hiihtoliiton tervehdyksen Valkeakoskelle toi puheenjohtaja Sirpa Korkatti. Korkatin aiheena oli ”Hiihtoliiton upea historia ansaitsee hienon tulevaisuuden – mutta miltä tulevaisuus näyttää?”

Korkatti oli huolissaan lähivuosina uhkaavasta liikunnan rahoituksen vähenemisestä. Harrastajien määrä on pudonnut, kun Ikäluokat ovat pienentyneet. Nuorten liikkumattomuus on huolena. Hiihto ei ole enää automaattisesti nuorten suosikki harrastuslajina.

– Hiihtoliiton on tehtävä kaikkensa, että hiihtäjät voivat hyvin. Pitää toimia viisaasti kohti aikaa meidän jälkeemme, Korkatti kiteytti.

Korkatti kertoi hienona uutisena, että Lahti saa järjestettäväkseen vuoden 2029 MM-hiihdot jo kahdeksannen kerran.

Ensimmäisenä iltana vuositapaamisen ohjelmassa oli Apianniemen kesäteatterissa ”Juice”-musikaali.  

Vuosikokouksessa vietettiin hiljainen hetki vuoden 2023 ja alkuvuoden 2024 edesmenneiden 13 jäsenen muistoksi.

Vuosikokous kutsui uusiksi kunniajäseniksi Marjatta Kajosmaan ja Marja-Liisa Kirvesniemen. Aikaisemmin nimettyjä kunniajäseniä ovat Heikki Hasu, Hannu Taipale ja Senja Nuolikivi. Uudeksi yhdistyksen jäseneksi liittyi Keijo Tarvonen Kangasniemeltä.

Pekka Toivonen jatkaa Wanhat Hiihtoveikot ja Hiihtosiskot ry:n puheenjohtajana. Johtokunnassa ovat varapuheenjohtaja Matti Niemi, Senja Nuolikivi, Erkki Jääskeläinen ja Timo Mäkelä. Rahastonhoitajana jatkaa Markku Tunturi ja sihteerinä Matti Harju.

Kesällä 2025 kokoonnutaan uudelleen Valkeakoskella.


Uutiskuva: Wanhat Hiihtoveikot ja Hiihtosiskot yhteiskuvassa Valkeakoskella 3.7.2024

Kuva 1: Tietokirjailija Kalle Virtapohja esitelmöi Paavo Nurmesta.

Kuva 2: Puheenjohtaja Sirpa Korkatti toi Valkeakoskelle Hiihtoliiton terveiset.

Kuva 3: Teatteriesitystä odottivat Erkki Jääskeläinen (vas.), Tapio Wallenius, Alpo Peltola ja takana Kalle Virtapohja puolisoineen.

Kuva 4: Toiminnantarkastaja Alpo Peltola (vas.) ja rahastonhoitaja Markku Tunturi tarkastelivat yhdistyksen tilejä.

Kuva 5: Timo Mäkelälle luovutettiin standaari tulevan merkkipäivän johdosta Markku Tunturin (vas.) ja varapuheenjohtaja Matti Niemen toimesta.

Kuva 6: Hiihtosiskot Marjatta Kiviniemi, Ulla Keränen, Maija Nivukoski, Senja Nuolikivi (edessä) ja Hilkka Riihivuori.

Kuva 7: Pekka Toivonen jatkaa yhdistyksen puheenjohtajana.


Teksti ja valokuvat: Matti Harju


Wanhat Hiihtoveikot ja Hiihtosiskot ry:n toiminnasta lisää täällä.

Lasten urheilun uusi suunta -prosessi käynnistyi – ensimmäisen tapaamisen teemana lasten urheilun arvot

@ Sini Sirén

Suomen Olympiakomitean ja lajiliittojen yhteinen Lasten urheilun uusi suunta -prosessi käynnistyi tiistaina 10.9. Prosessiin on ilmoittautunut mukaan yhteensä 40 lajiliittoa – prosessia vie eteenpäin Olympiakomitea. Prosessin tavoitteena on luoda yhdessä lajien kanssa lasten liikunnan yhteinen suunta, joka tuottaa maailman parasta lasten urheilua.

Huoli lasten urheilusta on noussut esiin sekä lajiliittojen että huippu-urheilun toimijoiden näkökulmasta. Keskustelussa aiheen tiimoilta toistuvat samat teemat; drop out tulee liian aikaisin, päälaji joudutaan valitsemaan liian varhain, harrastaminen on kallista ja liian usein aikuislähtöistä. Lisäksi valintavaiheeseen tulevilla lapsilla on liian vähän monipuolista liikkumista kilpa- tai huippu-urheilu-uran varalle. (Olympiakomitea)

– Kehittämällä yhteistä suuntaviivaa ja punaista lankaa vastaamme siihen, että meillä on harrastajia tulevaisuudessa ja saamme sekä lapsia että nuoria lajin pariin, kertoo Tilda Rajamäki, Hiihtoliiton koulutusasiantuntija ja prosessin vastuuhenkilö.

– Prosessissa etsimme suuntaviivoja mm. lasten liikunnan määrän lisäämiseen, kilpailujärjestelmiin, usean lajin samanaikaisen harrastamisen esteiden poistamiseen, kustannuksiin, lasten urheilun valmennusosaamiseen ja arvostukseen, kertoo Juha Sten Olympiakomiteasta. (Olympiakomitea)

Lajien yhteisen prosessin lisäksi jokainen laji työstää lajien omia lasten urheilun suuntaviivoja. Haluammekin Hiihtoliitossa osallistaa lumilajien parissa toimivat, erityisesti seurat, mukaan projektiin. Vastaamalla alla olevaan lyhyeen kyselyyn, pääset tuomaan esille ajatuksiasi siitä, miltä lajimme näyttää 12-vuotiaan lapsen silmin.

Maastohiihdon johtoryhmä kokoontui 18.9.2024

Maastohiihdon johtoryhmän syksyn ensimmäisessä kokouksessa 18.9.2024 hyväksyttiin kauden 2024–2025 kilpailusäännöt sekä keskusteltiin mm. Hiihtokalenteri-asioista ja urheilijavaliokunnan roolista suhteessa maastohiihdon johtoryhmään. Lisäksi kuultiin Hiihtoliiton puheenjohtajan katsaus liiton tilanteeseen, lajikoordinaattorin huippu-urheilukatsaus sekä seura- ja koulutustoiminnan kuulumiset.


”Liiton tilanne on edelleen haastava, mutta eteenpäin on päästy”

Hiihtoliiton puheenjohtaja Sirpa Korkatti toi johtokunnan terveiset johtoryhmälle ja kertoi liiton tilanteen olevan hallinnassa.

– Liiton tilanne on edelleen haastava, mutta olemme jo päässeet haasteiden osalta merkittävästi eteenpäin. Tilanne on hallinnassa ja toimintatavat kunnossa sekä työkalut olemassa asioiden ratkaisemiseksi. Talouden suhteen tilanne jatkuu haastavana eikä kilpailukauden budjetointi ole ollut helppoa. Kaikilla lajeilla on kuitenkin takanaan onnistunut harjoituskausi ja on opittu ajattelemaan uudella tavalla. Toimintatapojen kehittäminen onkin välttämätöntä. Isona haasteena on keskustelun pyöriminen negatiivisissa asioissa, vaikka paljon positiivisiakin asioita on jo saatu aikaan. Urheilijoita koskeva omavastuuasia on herättänyt keskustelua – se on kuitenkin vain yksittäinen toimenpide lukuisten muiden toimenpiteiden joukossa, Korkatti kertoi.


MM-hiihdoista tavoitellaan menestystä

Lajikoordinaattori Jarmo Riski esitti kokouksessa huippu-urheilukatsauksen ja kertoi mm. kauden 2024–2025 tavoitteista. Tavoitteina ovat vuoden 2026 olympialaisten maapaikkojen (8+8) varmistaminen sekä menestyminen Trondheimin MM-hiihdoissa. Lisäksi U23 MM-kilpailuista tavoitellaan kolmea pistesijaa jokaisella kilpailumatkalla ja U20 MM-kilpailuista mahdollisimman paljon pisteitä.

Maajoukkueleiritystä on toteutettu kesäkaudella enimmäkseen kotimaassa, ja maajoukkueiden tukitoimet ovat hyvällä mallilla. Toiminta on pyörinyt ja pyörii hyvällä asenteella liiton vaikeista ajoista huolimatta.


Seura- ja koulutustoiminnan kuulumiset

Järjestöpäällikkö Larissa Erola ja koulutusasiantuntija Tilda Rajamäki kertoivat johtoryhmälle Hiihtoliiton seurapalvelujen tilanteesta ja Lasten Lumipäivistä tulevana talvena. Liitolta puuttuu tällä hetkellä seurakehittäjä ja esim. Tähtiseura-auditoinnit toteutetaan ostopalveluna ja seuratukihakemusten sparraamisessa tehdään aiempaa laajempaa yhteistyötä aluejärjestöjen kanssa. Lasten Lumipäivät toteutetaan Rukalla ja Salppurilla sekä aiemmin sovitun mukaisesti Raumalla ja Kauhajoella. Lisäksi keskustellaan, voisivatko kokeneet järjestäjäseurat järjestää Lumipäiviä omatoimisesti.

Tilda Rajamäki kertoi myös Lasten urheilun uusi suunta -prosessin startanneen syyskuun alkupuolella. Hiihtoliitto on mukana prosessissa kymmenien muiden lajiliittojen kanssa. Prosessin tavoitteena on luoda lasten urheilun näkökulma lajiliittoihin. Johtoryhmän jäseniä osallistettiin ensimmäiseen työstöön ja pyydettiin miettimään alle 12-vuotiaan lapsen silmin hiihdon vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia sekä uhkia.

Hiihtoliiton koulutustoiminta on aktiivista syksyn aikana. Huolto-, valmentaja-, TD- ja kilpailujärjestäjien sekä fluoritestaajien koulutukset löytyvät koulutuskalenterista.


Hiihtokalenteria sopeutettu seurojen tarpeisiin

Johtoryhmä kävi laajan keskustelun Hiihtokalenterin ns. lähikilpailuista. Lähikilpailujen ideana on, että ne ovat pieniä paikallisia kilpailuja, joiden osallistumismaksu on maksimissaan 10 euroa ja jotka saa kalenteriin 35 euron maksulla. Lähikilpailujen toivotaan innostavan uusia seuroja järjestämään kilpailuja. Seuralla ei tarvitse olla Svea Paymentsin sopimusta, mutta Kilmoa voidaan käyttää ilmoittautumisiin. Osallistumismaksut maksetaan suoraan järjestävälle seuralle. Johtoryhmä päätti kokeilla alkavan kauden lähikilpailukäytäntöä.

Vain yhden kansallisen kilpailun kaudessa järjestävät seurat, joilla ei ole Svea Paymentsin sopimusta, saavat kilpailunsa kalenteriin 400 euron kilpailulupamaksulla. Kilmoa voidaan hyödyntää ilmoittautumisten vastaanottamisessa.

Johtoryhmä hyväksyi sääntöryhmän esittämät päivitykset maastohiihdon kilpailusääntöihin ja Suomen Cupin sääntöihin kaudelle 2024–2025.


Johtoryhmä keskusteli myös Hiihtoliiton urheilijavaliokunnan roolista suhteessa maastohiihdon johtoryhmään ja toivoi viestintää molempiin suuntiin.

Maastohiihdon johtoryhmän seuraava kokous pidetään 21.10.2024.



Maastohiihdon johtoryhmän tehtävänä on ohjata, tukea ja kehittää maastohiihdon operatiivista urheilutoimintaa hyväksytyn toimintasuunnitelman ja budjetin puitteissa. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii Esko Valikainen ja jäseninä Jukka Tahkola, Jussi Prykäri, Juha Toivo, Mika Paananen, Harri Kittilä ja Pasi Rajala.

Fluorivoiteiden käyttökiellon valvonta alkaa kansallisesti kaudella 2024–2025

© Touho Häkkinen

Fluorivoiteiden kansallinen kielto päättää fluorivoiteiden käytön Hiihtoliiton ja Ampumahiihtoliiton alaisissa kilpailuissa kaudesta 2024–2025 alkaen. Kielto koskee kaikkia FIS:n, IBU:n, Hiihtoliiton ja Ampumahiihtoliiton alaisia kilpailuja mukaan lukien massahiihdot. Kansallinen kielto on jatkumoa kansainvälisten lajiliittojen päätökselle kieltää fluoria sisältävien voiteiden tai muita fluoria sisältävien suksen kunnostukseen liittyvien tuotteiden käyttö kansainvälisessä kilpailutoiminnassa. 

Kansallisen valvonnan valmistelu on kestänyt kaksi vuotta. Valmistelutyötä on tehty laajemman kansallisen fluorikieltoryhmän toimesta, jossa osallisena ovat olleet kansalliset lumilajiliitot, kilpailunjärjestäjät sekä kansainvälisten liittojen edustajat. Valvonnan lopullinen toteutus on suunniteltu lumilajiliittojen yhteistyönä pienemmällä työryhmällä.

Kansallisen valvonnan testaussuunnitelma on kattava. Testauksen pääpaino on etenkin kansallisissa mestaruus- ja näyttökilpailuissa sekä esimerkiksi FIS-pisteitä tuovissa kisoissa, joiden lisäksi valvontaa toteutetaan myös muissa kilpailuissa. Valvontaan on käytössä kansallisesti kaksi laitetta. Tarvittaessa laitteita voidaan lainata naapurimaista sekä muilta alan toimijoilta. 

Kansallinen valvonta alkaa Vuokatista hiihdon Suomen Cupista, jossa tavoitteena on olla näkyvästi esillä useamman testaajan ja testauslaitteen voimin. Testauksen lisäksi Vuokatissa jaetaan tietoa yleisesti fluorikiellosta sekä tarjotaan mahdollisuus varmistaa suksien puhdistamisen onnistuminen ennen kilpailujen alkua. Lokakuussa lumilajiliitot järjestävät infotilaisuuden, jossa on mahdollista osallistua kansalliseen valvontaan liittyvään keskusteluun vielä ennen kauden alkua. Tilaisuuteen voi osallistua joko etäyhteyksin tai paikan päällä Helsingissä, Sporttitalolla. Sporttitalolla paikalla olevien on mahdollisuus testata omien suksien puhtautta tilaisuuden yhteydessä. 

Koulutuksien, info- ja keskustelutilaisuuksien sekä testausmahdollisuuksien avulla pyritään siihen, että kauden aikana yksikään suksi ei anna positiivista tulosta. Erityisesti alkukaudesta tavoitteena on tarjota testauslaite mahdollisimman usein saataville ennen varsinaista valvontaa, jotta hiihtäjät ja huoltajat voivat varmistaa, että suksien puhdistus fluoreista on onnistunut.

Valvontalaitteen kehityksestä vastaavat kansainväliset lajiliitot FIS ja IBU. Kansainvälinen testausmenettely todettiin toimivaksi viime kauden aikana. Lisäksi laitteen mallinnus kehittyy jatkuvasti sitä mukaa, kun mittauksia saadaan lisää ja uusia fluorittomia tuotteita tuodaan markkinoille. Kansallisesti saamme käyttöön saman testausmenetelmän, jolla maailmancupin kisoja on valvottu viime kaudesta lähtien.

Juniorihiihdossa valvontaa tullaan tekemään esimerkiksi nuorten kansallisissa mestaruuskilpailuissa sekä Hopeasommassa. Nuorten kilpailutoiminnassa kyse ei ole vain testauspelotteesta – nuorten kohdalla halutaan korostaa erityisesti testaukseen liittyvien uusien käytänteiden oppimista sekä reilun pelin merkitystä osana kilpailutoimintaa. Tämä huomioidaan myös Hiihtoliiton kilpailusäännöissä, jotka mahdollistavat esimerkiksi nuoren urheilijan suksen vaihdon ennen lähtöä, mikäli ensimmäisestä suksesta löytyy ennen kilpailua tehtävän testin yhteydessä fluoria. 

Lajiliitot kouluttavat yhteistyössä kansallisia valvojia, jotka toimivat testaamisesta vastaavan henkilön apuna. Lisäksi testilaitteiston käyttöä voidaan kouluttaa kilpailutapahtumien yhteydessä kilpailujärjestäjän nimeämille henkilöille, jotta testaamisesta saadaan sujuvampaa.

Osaavalle testaajalle fluoritestilaitteen käyttö on nopeaa – yhden suksiparin testaaminen vie nopeimmillaan reilusti alle minuutin. Vaikka testaaminen on nopeaa, valvonnalla tulee olemaan jonkin verran vaikutusta kilpailujen kulkuun. Tulevat muutokset noudattelevat kilpailumuodon mukaan maailmancupista tuttuja malleja – sukset voidaan esimerkiksi vaatia väliaikalähdössä testiin 15 minuuttia ennen omaa lähtöaikaa. Massalähdöissä valvonta tullaan toteuttamaan pääosin maalissa, jolloin vaikutukset kilpailun läpivientiin ovat pienemmät. Ampumahiihdossa tullaan hyödyntämään yhteisvoitelua yhtenä valvonnan muotona – yhteisvoitelu ei kuitenkaan poista testausmahdollisuutta. Lopullisesta kilpailussa käytettävän valvonnan mallista päättää aina kansainvälisen lajiliiton kouluttama testaamisesta vastaava henkilö. 

Fluorikiellon valvonta pohjautuu kansainvälisten lajiliittojen sääntöihin. Kansainvälisten sääntöjen tueksi on luotu lajiliittojen kansalliset ohjeistukset, joiden avulla vastataan kansallisessa kilpailutoiminnassa oleviin mahdollisiin erityiskysymyksiin. Hiihtoliiton kansalliset ohjeistukset on julkaistu Hiihtoliiton “Fluorittomuus Hiihtoliiton lajeissa” -nettisivulla. Kilpailujärjestäjille annetaan ennen kauden alkua erilliset ohjeet valvonnan toteutuksesta. 

Kansallinen valvonta on alkanut Suomea lukuun ottamatta kaikissa muissa merkittävissä hiihtomaissa jo edellisellä kaudella: 

– Olemme tässä jo takamatkalla kansallisen osaamisen kannalta – muissa merkittävissä hiihtomaissa kansallinen testaus on aloitettu jo viime kaudella ja fluorittomuus on jo osa kilpahiihtoa. Kansallisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn takia on erittäin tärkeää, että kotimaiset huollossa toimivat henkilöt oppivat toimimaan fluorittomasti. Samalla saamme hyvän imun aikaiseksi kotimaisten voidevalmistajien tuotteille, kertoo kansallisen fluorivalvontaryhmän vetäjä Teemu Lemmettylä.

Testaamiseen liittyvä kikkailu on turhaa, sillä testi on todettu tehokkaaksi ja toimivaksi kansainvälisellä tasolla. Fluoritestin kehitysvaiheessa suurimmilla joukkueilla on ollut hyvät resurssit kokeilla taitojaan testilaitetta vastaan. Edellinen kausi on tasaisuudellaan osoittanut, että valvonta on toiminut oikeudenmukaisesti ja kilpaileminen on jatkunut normaalisti kiellon voimaanastumisesta huolimatta. 

Testauksen myötä kasvaneet kustannukset on huomioitu kilpailukauden suunnitteluvaiheessa – esimerkiksi Hiihtoliiton kilpailumaksusta pieni osuus kohdistetaan suoraan fluorivalvontaan ja sen kehittämiseen. Tällä tavalla valvonnasta syntyvät kustannukset eivät kaadu ainoastaan kisajärjestäjien maksettavaksi. 

Kansalliseen fluorivalvontaan liittyvät koulutukset lokakuussa

Kansalliseen fluorivalvontaan liittyviä koulutuksellisia tapahtumia järjestetään lokakuussa Helsingissä sekä etäyhteyksin. Koulutuksilla vahvistetaan kansallisen tason valvontaresursseja sekä lisätään tietoa tulevan kauden valvonnan toteutuksesta. Tapahtumien yhteydessä Helsingissä järjestetään mahdollisuus testata omien suksien fluorittomuutta.

Tutustu koulutustapahtumiin ja ilmoittaudu mukaan!

Kansallisen tason fluoritestaajakoulutus Helsingissä 11.-12.10.2024
Fluoritestaus kansallisessa kilpailutoiminnassa -infotilaisuus 12.10.2024 klo 16–18

Tilaisuus järjestetään Helsingissä Sporttitalolla. Tilaisuuteen voi osallistua joko paikan päällä tai etäyhteyksin.

Suksien testausmahdollisuus Helsingissä Sporttitalolla 12.10.2024 klo 13-18

Omien suksien fluorittomuutta on mahdollista testata Helsingissä Sporttitalolla (Valimotie 10, 00390 Helsinki) lauantaina 12.10. klo 13-18 fluoritestauslaitteella. Testaus tapahtuu Sporttitalon Sinisessä aulassa (5. krs). Testaus suoritetaan jonotusmenetelmällä eikä testaukseen tarvitse ilmoittautua.

In Memoriam Risto Happonen

Hiihtoliiton entinen liittovaltuuston puheenjohtaja Risto Happonen siunattiin haudan lepoon viime viikonvaihteessa. Happonen syntyi 9.2.1952.

Kuopiolainen Happonen oli pitkäaikainen lumilajien ja erityisesti alppihiihdon vaikuttaja. Happonen toimi muun muassa Kansainvälisen hiihtoliiton (FIS) teknisenä asiantuntijana eli TD:nä alppihiihdossa vuodesta 1992 ja nopeuslaskussa vuodesta 2000 lopettaen tehtävät vasta pari vuotta sitten. Hän oli ensimmäinen suomalainen TD alppihiihdon maailmancupin historiassa.

Suomen Hiihtoliitossa Happonen toimi valmentajana, johtokunnan jäsenenä 1996–2002 ja varapuheenjohtajana 2002 sekä liittovaltuuston puheenjohtajana, varapuheenjohtajana ja jäsenenä. Lisäksi Happonen toimi monissa luottamustehtävissä alppilajien organisaatioissa, FIS:n alppihiihdon nuorisokomitean jäsenenä 1996–2002 sekä sääntökomitean jäsenenä. Hän oli myös aktiivinen toimija Puijon Hiihtoseurassa eri rooleissa muun muassa valmentajana, alppijaoston puheenjohtajana, johtokunnan jäsenenä sekä kilpailunjohtajana.

Suomen Hiihtoliiton puheenjohtajisto myönsi Happoselle keväällä 2024 Hannu Koskivuori -mitalin nro 39. Hannu Koskivuori -mitaleja jaetaan vuosittain yksi kappale ansioituneelle hiihtourheilun piirissä toimineelle henkilölle, yhteisölle tai järjestölle.

Suomen Hiihtoliitto kunnioittaa Risto Happosen muistoa ja esittää lämpimän osanottonsa Happosen omaisille.

Vuokatin urheiluopisto mukaan tukemaan mäkihypyn ja yhdistetyn urheilijoita

© Jesse Väänänen

Vuokatin urheiluopisto on sopinut Hiihtoliiton kanssa tukevansa mäkihypyn ja yhdistetyn urheilijoita vastaamalla marras-joulukuun taitteessa kilpailtavan Rukan maailmancupin osakilpailun omavastuumaksuista. Viime perjantaina 20.9. Jobilla ilmoitti lähtevänsä tukemaan maastohiihtäjiä kattamalla Rukan maailmancupin omavastuut. Vuokatin urheiluopisto vastaa omalta osaltaan haasteeseen ja ottaa huolehtiakseen mäkihypyn ja yhdistetyn vastaavat maksut Rukalla. 

– Vuokatti haluaa tälläkin tavalla konkreettisesti tukea suomalaisten kärkiurheilijoiden matkaa kohti arvokisoja. Olemme Hiihtoliiton keskeinen yhteistyökumppani huippuluokan harjoitusolojen mahdollistajana, ja haluamme osoittaa tukeamme urheilijoille myös tätä kautta. Samalla rohkaisen muitakin lähtemään haasteeseen mukaan, kertoo Mari Varjonen, Vuokatin urheiluopiston toimitusjohtaja. 

– Olen erityisen iloinen siitä, että Vuokatti päätti lähteä juuri mäkihypyn ja yhdistetyn tukijaksi. Tämän sopimuksen myötä saadaan kaikille lajiryhmillemme positiivinen lisä kauden maailmancupin avaukseen, sanoo Hiihtoliiton puheenjohtaja Sirpa Korkatti. 

– Jobillan aloite on herättänyt positiivista huomiota ja se on jo saanut aikaan useita konkreettisia yhteydenottoja sekä Hiihtoliiton että suoraan urheilijoiden suuntaan. Tässä on hyvä mahdollisuus lähteä matalalla kynnyksellä mukaan tukemaan hiihtolajeja, vinkkaa Korkatti.

Lisätiedot: 

Vuokatin urheiluopisto:

Mari Varjonen, toimitusjohtaja

puh. +358 46 923 4653 

mari.varjonen(at)vuokattisport.fi

Hiihtoliitto: 

Sirpa Korkatti, puheenjohtaja

puh. +358 44 276 7270

sirpa.korkatti(at)hiihtoliitto.fi

Hiihtoliitto ja Jobilla löysivät yhteisen ratkaisun: Jobilla hoitaa urheilijoiden omavastuut Rukan maailmancupissa

@ Jesse Väänänen, SHL

Jobilla, kansainvälinen rekrytointiteknologiayritys, on sitoutunut tukemaan suomalaisia maastohiihtäjiä tulevassa Rukan maailmancupissa. Ymmärtäen, kuinka tärkeää on, että urheilijat voivat keskittyä täysillä kisasuorituksiinsa ilman taloudellisia huolia, Jobilla on tarjoutunut kattamaan maastohiihtäjien osallistumiseen liittyvän omavastuuosuuden tapahtuman aikana.

– Me Jobillalla uskomme vahvasti suomalaisten hiihtäjien potentiaaliin ja haluamme tukea heitä menestymään kansainvälisellä tasolla. Haluamme varmistaa, että urheilijoiden ei tarvitse murehtia taloudellisista kysymyksistä, vaan he voivat keskittyä pelkästään tähän Rukan kilpailuun. Erityisesti Rukan maailmancupissa tämä on lähellä yrityksemme visiota. Mottomme Potential. Fulfilled. pääsee tässä erityisesti oikeuksiinsa, kun mukana ovat maajoukkuetähtien lisäksi myös kansallisen ryhmän hiihtäjät, kertoo Henri Nordström, Jobillan toimitusjohtaja.

Tämä aloite on osoitus suomalaisten yritysten sitoutumisesta suomalaisten urheilijoiden tukemiseen ja Jobilla kannustaakin muita suomalaisia yrityksiä toimimaan samalla tavalla. 

– Uskon, että Suomessa on muitakin yrityksiä, jotka nauttivat sinivalkoisesta menestyksestä ja haastammekin muut suomalaiset yritykset tukemaan hiihtolajien urheilijoita, kannustaa toimitusjohtaja Henri Nordström. 

– Suomen maastohiihtojoukkue on saavuttanut merkittäviä tuloksia kansainvälisesti, ja Jobilla näkee tällaiset tukipäätökset tärkeänä osana urheilukulttuurin kehittämistä, toteaa Nordström. 

Rukan maailmancup on yksi kauden tärkeimmistä kilpailuista, ja se toimii myös alkusysäyksenä tulevalle kaudelle, jossa suomalaiset hiihtäjät tavoittelevat menestystä maailman huipulla. Jobillan panos auttaa urheilijoita keskittymään juuri Rukan kisaan täysipainoisesti, mikä on ratkaisevaa huippusuorituksiin pyrkimisessä.

– Olen iloisesti yllättynyt Jobillan lähestymisestä sekä sen näyttämästä esikuvasta urheilun tukemisessa. Tämä antaa meille lisää uskoa siihen, että erilaisia ratkaisuja on mahdollista löytää. Samalla se on suora viesti urheilijoille heidän nauttimastaan laajasta tuesta, sanoo Hiihtoliiton puheenjohtaja Sirpa Korkatti.

Lisätiedot:

Jobilla:

Henri Nordström, toimitusjohtaja

puh. +358 40 963 2303

henri.nordstrom(at)jobilla.com

Hiihtoliitto: 

Sirpa Korkatti, puheenjohtaja

puh. +358 44 276 7270

sirpa.korkatti(at)hiihtoliitto.fi

Hiihtoliiton johtokunta kokoontui 12.9.2024: katsaus talouteen ja toimintoihin

Hiihtoliiton johtokunta kokoontui torstaina 12. syyskuuta. Kokouksessa kuultiin kattava tilannekatsaus mäkihypyn ja yhdistetyn lajikoordinaattori Mika Kojonkosken ja maastohiihdon lajikoordinaattori Jarmo Riskin esittelemänä lajien kesäharjoittelusta. Keskeinen urheilujohdon viesti oli, että urheilijat ovat päässeet keskittymään hyvin harjoitteluun kevään haastavista lähtökohdista huolimatta.

Kokouksessa käsiteltiin kattavasti talven kilpailusuunnitelmia ja kilpailukauden budjetointia. Kausi tulee olemaan taloudellisesti erittäin haastava: Pohjoismaisten lajien MM-kilpailut Norjan Trondheimissa kasvattavat huippu-urheilun kustannuksia maailmancupin ohjelman lisänä. Talven maailmancup-kausi ja MM-kisat viedään läpi taloudellisten realiteettien ehdoilla, mikä tarkoittaa muutoksia toimintatapoihin Hiihtoliiton kaikissa yksiköissä ja toiminnan kaikilla tasoilla. Toimintoja joudutaan tiivistämään ja priorisoimaan, jotta kausi saadaan vietyä läpi urheilullisesti tarkoituksenmukaisesti, mutta tulojen sallimissa rajoissa. Myös urheilijoiden kohtuullisten omakustannusosuuksien käyttöönotto on mahdollinen keino kulujen kattamiseksi. 

Hiihtoliiton budjetin valmistelua jatketaan kokouksessa keskustelluin raamein – virallisesti budjetin hyväksyy liittovaltuuston kokous keskiviikkona 13. marraskuuta.

– Talouden osalta joudumme tekemään vaikeita päätöksiä, jotta kokonaisuus saadaan tasapainoon. Samalla kuitenkin varmistetaan keskeisten toimintojen jatkuvuus. Tulevan talven lisäksi meidän on samanaikaisesti mietittävä, miten varmistamme kauden jälkeisen laadukkaan tekemisen kohti olympiatalvea 2026. Kuluvan tilikauden tuloksen saaminen nollaan ja lievästi positiiviseksi on välttämättömyys – edelleen on töitä tehtävänä, jotta siihen päästään. Prosessi etenee kuitenkin oikeaan suuntaan. Muutokset verrattuna aiempiin vuosiin ovat suhteellisen suuria, mutta välttämättömiä. Rakennamme samalla uutta kulttuuria, sanoo puheenjohtaja Sirpa Korkatti.

Lahti 2029 järjestelytoimikuntaan nimettiin Hiihtoliiton edustajiksi Sirpa Korkatti, Mikko Wirén ja Marleena Valtasola.

Johtokunta keskusteli myös Olympiakomitean marraskuussa valittavan hallituksen ehdokasasettelusta, mutta päätti palata asiaan seuraavassa kokouksessa.

Ajankohtaisten operatiivisten asioiden lisäksi myös Hiihtoliiton strategian uudistaminen etenee jo lähiviikkoina.

Lisätietoja
Sirpa Korkatti
puheenjohtaja, Suomen Hiihtoliitto
puh. +358 44 276 7270 
sirpa.korkatti(at)hiihtoliitto.fi

Marleena Valtasola
vt. toiminnanjohtaja, Suomen Hiihtoliitto
puh. +358 50 401 4416 
marleena.valtasola(at)hiihtoliitto.fi

Johtokunta toimii Hiihtoliiton lain mukaisena hallituksena ja toimeenpanevana elimenä edistäen, ohjaten ja valvoen kaikin tavoin maamme hiihtourheilun kehitystä. Johtokunnassa puheenjohtajana toimii Sirpa Korkatti, maastohiihdon edustajina Rinna Ikola-Norrbacka ja Satu Sikanen (varajäsen Anssi Pentsinen), mäkihypyn ja yhdistetyn edustajina Lauri Kettunen ja Tony Kilponen (varajäsen Riina Valto), alppilajien edustajina Martti Uusitalo ja Jukka Rautio sekä muina jäseninä Juha Kolu ja Mikko Wiren. 

Vuonna 2007 tai 2008 syntynyt maastohiihtäjä, haluatko mukaan EYOF-kilpailuihin?

© Suomen Olympiakomitea

Kilpailukauden 2024–2025 Euroopan nuorten talviolympiafestivaalit (EYOF) kilpaillaan 9.–16.2.2025 Georgian Bakurianissa. Kisoihin voivat osallistua vuosina 2007–2008 syntyneet maastohiihtäjät. Jos olet halukas lähtemään mukaan EYOF-kilpailuihin, ilmoita kiinnostuksestasi Netta Tuhkaselle, netta.tuhkanen@vrua.fi, viimeistään 25.9.2024 mennessä. Katsastuskilpailut ovat Tampereen Pyrinnön hiihdot 4.–5.1.2025 (sprintti V ja 5/7,5 km P) ja Hämeenlinnan Nuorten SM-kilpailut 17.1.2025 (10 km V). Joukkueeseen nimetään 4+4 urheilijaa.

Ilmoita sähköpostissasi seuraavat tiedot:

  • Omat yhteystiedot (nimi, osoite, puhelinnumero ja sähköpostiosoite)
  • Huoltajan yhteystiedot (nimi, osoite, puhelinnumero ja sähköpostiosoite)