Hiihdon Suomen Cupin kiertue jatkuu tulevana viikonloppuna Rukalla 23.–24. marraskuuta. Rukan kilpailuohjelmassa on perinteisen sprintit ja 20 kilometrin vapaan hiihtotavan yhteislähtökilpailut, jotka molemmat toimivat myös tarkkailukilpailuina Rukan maailmancupiin.
Ilmoittautuneiden joukossa on useita Suomen kärkihiihtäjiä, ja tarjolla on myös näytönpaikkoja maajoukkuetta haastaville urheilijoille. Lauantaina hiihdettävien sprinttien lähtölistoilla on yhteensä 161 urheilijaa, 75 naista ja 86 miestä. Sunnuntaina hiihdettäville distanssimatkoille on ilmoittautunut 184 urheilijaa. Naisten lähtölistalla on 71 nimeä ja miesten 113.
Rukalla ollaan valmiita ottamaan kisavieraat vastaan.
– Ladut on saatu viimeistä silausta vaille kuntoon. Jo käytössä oleva latu on todella hyvässä kunnossa ja stadionin rakentamisen päätyttyä saamme myös sen alueen käyttöömme. Lumet siellä jo ovatkin. Sääennuste lupaa loistavaa talvikeliä – muutama aste pakkasta eikä lumisateen pitäisi haitata, kommentoi kilpailunjohtaja Jukka Tahkola.
Viikonloppuna kilpaillaan maailmancupin radoilla.
– Käytämme nyt ensi kertaa tätä 4 kilometrin rataa virallisessa kisassa. Tätä samaa rataa tullaan käyttämään myös Ruka Nordicin yhteislähtökisoissa, kertoo Tahkola.
Suomen Cupin televisiolähetyksiä voi seurata tällä kaudella Yleltä ja Viaplaylta. Kaikki kilpailut näytetään molemmilla kanavilla.
Petteri Kilpinen, 60, asettuu ehdolle Olympiakomitean puheenjohtajaksi. Puheenjohtaja seuraavalle nelivuotiskaudelle valitaan lauantaina 30. marraskuuta Olympiakomitean syyskokouksessa Helsingissä.
Petteri Kilpinen on monipuolinen johtaja, kirjailija ja puhuja, joka on tehnyt myös kansainvälisesti mittavan uran yritysmaailmassa. Hän on toiminut muun muassa markkinointi- ja viestintäyritys TBWA/Europen innovaatiojohtajana ja TBWA Helsingin toimitusjohtajana sekä istunut 20 eri yrityksen hallituksessa, joista seitsemässä puheenjohtajana. Tällä hetkellä Kilpinen työskentelee Lääkärikeskus Aavan liiketoimintajohtajana. Kauniaisissa asuvalla Kilpisellä on puolisonsa kanssa viisi lasta.
Kilpisellä on kokemusta urheilun ja järjestöjen johtotehtävistä kuten Nuori Suomi ry:n ja AmCham Finland ry:n ja hallitusten puheenjohtajana, liikunnan ja urheilun keskusjärjestön Valon varapuheenjohtajana sekä HJK:n hallituksessa. Kilpinen on intohimoinen liikkuja. Kestävyysjuoksussa hän on moninkertainen seniorisarjojen Suomen mestari.
– Tulen sopivasti ulkopuolelta ja olen riippumaton, en aja omaa etua. Pystyn raakarehellisesti toteamaan mikä toimii ja mikä ei, koska en ole ollut tekemässä yhtään aiempaa päätöstä. Useampi taho on ollut parin viikon aikana yhteydessä ja pyytänyt puheenjohtajaksi – muutokselle on selvästi tarve. Ajatusta piti sulatella, mutta mikään muu ei oikeastaan kiinnosta yhtä paljon kuin urheilu, siitä syntyi halu lähteä mukaan. Minulla on nyt kokemusta, osaamista ja mahdollisuus lähteä tähän, Petteri Kilpinen kommentoi.
Kilpisen takana on jo nyt vankka usean lajiliiton tuki. Petteri Kilpistä ovat Olympiakomitean puheenjohtajaksi esittämässä seuraavat Olympiakomitean jäsenjärjestöt: Suomen Hiihtoliitto ry, Suomen Jääkiekkoliitto ry, Suomen Jääpalloliitto ry, Suomen Käsipalloliitto ry, Suomen Palloliitto ry, Suomen Salibandyliitto ry, Suomen Taitoluisteluliitto ry, Suomen Triathlonliitto ry, Suomen Uimaliitto ry, ja Suomen Voimisteluliitto ry. Lisäksi useat Olympiakomitean muut jäsenjärjestöt ovat jo ilmaisseet olevansa Kilpisen takana.
– Suomalaisen urheilun johtaminen edellyttää nyt radikaalia muutosta. Meidän kaikkien osapuolien on muutettava ajatteluamme ja asenteitamme liikunnan ja urheilun tulevaisuudesta. Petterillä on kyky koota meidät samalle puolelle pöytää, suomalaisen urheilun puolelle, Hiihtoliiton puheenjohtaja Sirpa Korkatti näkee.
Palloliiton pääsihteeri Marco Casagranden mukaan Kilpisellä on erinomaista näyttöä muutoksen johtamisesta.
– Koko suomalaisen urheilukentän roolit ja tavoitteet on kirkastettava, sisältäpäin tämä solmu ei aukea, muutoksen johtamiseen tarvitaan apua ulkopuolelta. Tarvitaan myös uusi alku Olympiakomitean ja OKM:n väliselle yhteistyölle. Petteri on oikea henkilö tähän tehtävään, Casagrande sanoo.
– Uudistuminen onnistuu uusilla tekijöillä. Suomalainen liikunta- ja urheiluyhteisö tarvitsee johtajan, jolla on puhdas pöytä lähteä katsomaan, millä strategian painotuksilla, rakenteilla ja ihmisillä menestys on mahdollista. Petteri ei aja minkään yksittäisen lajiliiton asiaa, vaan hän on se kokoava voima, jota yhteisömme nyt tarvitsee, Voimisteluliiton puheenjohtaja Mira Keränen painottaa.
Olympiakomitealle valitaan uusi puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa ja kahdeksan hallituksen jäsentä syyskokouksessa 30.11. Hallituskausi on nelivuotinen. Syyskokous järjestetään Taitotalolla Helsingin Pitäjänmäessä.
Hallitusvaalissa äänestävät Olympiakomitean jäsenet eli jäsenjärjestöt ja -yhdistykset. Jäsenillä on käytettävissä yksi tai kaksi ääntä, tähän vaikuttaa jäsenen koko ja olympiastatus. Kaikkiaan ääniä on 142.
Mäkihypyn maailmancup-kausi alkaa tulevana viikonloppuna Lillehammerissa. Kilpailuohjelmassa ovat perjantaina hypättävä sekajoukkuekilpailu sekä lauantaina ja sunnuntaina hypättävät miesten ja naisten henkilökohtaiset kilpailut HS140-mäestä. Suomi on nimennyt Lillehammeriin kuuden urheilijan joukkueen.
Hiihtoliiton viestintätiimi hoitaa maailmancupin viestintää kotimaasta käsin. Viikonlopun viestintävastuussa on viestintäpäällikkö Juhana Särkelä, puh. 050 365 3665, juhana.sarkela@hiihtoliitto.fi Liity Pohjoismaisten lajien WhatsApp -tiedotusryhmään, jossa viestitään pikaviestein maajoukkueiden toiminnasta ja jaetaan äänikommentteja urheilijoilta sekä valmentajilta kisaviikonlopun aikana.
Hiihtoliiton liittovaltuusto hyväksyi kokouksessaan keskiviikkona 13.11. Hiihtoliiton tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen 1.11.2023–30.6.2024 sekä myönsi vastuuvapauden johtokunnalle ja muille vastuuvelvollisille. Lisäksi liittovaltuusto hyväksyi toimintasuunnitelman ja vahvisti talousarvion toimintakaudelle 1.7.2024–30.6.2025. Hiihtoliiton strategia uudistetaan kokonaisuudessaan toimintakauden aikana, ja se esitellään liittokokouksessa maaliskuussa 2025.
Tilinpäätös ja toimintakertomus 2023–2024
Hiihtoliiton liittovaltuusto päätti kesäkuussa 2024 johtokunnan esityksen mukaisesti muuttaa Hiihtoliitto ry:n tilikauden ajalle 1.7.–30.6. Päätöksen myötä 1.11.2023 alkanut tilikausi päättyi 30.6.2024 kahdeksan kuukauden mittaisena. Hiihtoliiton tilikauden tulos 2023–2024 on 1,43 miljoonaa euroa alijäämäinen. Tilikauden tulos johtuu ensisijaisesti Hiihtoliiton tytäryhtiön Nordic Ski Finland Oy:n (NSF) lakkauttamisesta, jonka seurauksena NSF:n pääomalainoja ja osakepääomaa on alaskirjattu yhteensä 1,08 miljoonaa euroa. Tilikauden tulos ei vaikuta tulevaan kilpailukauteen, jonka budjetti on rakennettu kokonaistilanne huomioiden. Muutosprosessin aikana tehdyt päätökset mahdollistavat tulevaisuuden rakentamisen ilman vanhoja rasitteita.
Hiihtoliiton strategia uudistetaan kokonaisuudessaan toimintakauden aikana, ja se esitellään liittokokouksessa maaliskuussa 2025. Kokonaisvaltainen ja rohkea uudistuminen on ohjaava ajatus koko toimintakaudella ja strategian työstämisessä. Toimintakauden päätavoite on vakauttaa taloustilanne ja tehdä niukasti positiivinen tulos, jonka pohjalta tulevia vuosia päästään rakentamaan paremmista lähtökohdista. Toiminnan jatkuvuuden turvaaminen, kassanhallinta sekä oman pääoman korjaaminen pitkällä tähtäimellä ovat toimintaa vahvasti ohjaavia tekijöitä.
Huippu-urheilussa kauden pääkilpailut ovat pohjoismaisten lajien MM-kilpailut Norjan Trondheimissa, maailmancup sekä nuorten MM-kilpailut. Taloushaasteista huolimatta huippu-urheilu mahdollistetaan kansainvälisesti kilpailukykyisellä tavalla. Arkivalmennuksessa panostetaan erityisesti päivittäiseen valmennukseen ja arkiolosuhteisiin. Kilpailukausi tulee olemaan talouden näkökulmasta haastava ja kulukurin kanssa tullaan olemaan erittäin tarkkoja.
Talousarvio ja budjetti
Kokonaisuutena Hiihtoliiton talousarvio kaudelle 1.7.2024–30.6.2025 on noin 9 miljoonaa euroa, jolla tavoitellaan 113 000 euron positiivista tulosta. Huippu-urheilun osuus budjetista on suuri, yhteensä 3,8 miljoonaa euroa. Suomessa järjestettävien maailmancupien ja kansainvälisten tapahtumien osuus on noin 3 miljoonaa euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustuksen osuus tulonmuodostuksesta on vain noin 11 prosenttia. Suurimmat tulonlähteet ovat media- ja markkinointioikeudet sekä kaupallinen toiminta. Lisäksi huippu-urheilun tehostamistuet sekä Kansainvälisen hiihtoliiton järjestelmätuet ovat merkittäviä tulonmuodostuksessa.
Hiihtoliiton johtokuntaan valittiin neljä jäsentä erovuoroisten tilalle kahdeksi vuodeksi; yksi maastohiihtoa, yksi mäkihyppyä ja yhdistettyä, ja yksi alppilajeja edustavien henkilöiden keskuudesta sekä yksi muu jäsen. Lisäksi valittiin neljä varajäsentä yhdeksi vuodeksi.
Johtokunnan erovuoroisina jäseninä olivat Satu Sikanen, Tony Kilponen, Martti Uusitalo ja Juha Kolu sekä varajäsenet Anssi Pentsinen ja Riina Valto. Erovuoroisista jäsenistä Juha Kolu oli etukäteen ilmoittanut, ettei ole enää käytettävissä johtokuntatyöhön. Vaalivaliokunnan esityksen mukaisesti johtokunnan uudeksi jäseneksi valittiin Sami Kiukkonen. Lisäksi liittovaltuusto valitsi Risto Kemppaisen sekä Antti Jokelan johtokunnan uusiksi varajäseniksi.
– Haluan kiittää Juha Kolua vuosien upeasta panoksesta johtokunnalle sekä arvokkaasta työstä lajiemme eteen. Juhan osaaminen ja kokemus ovat olleet korvaamattoman tärkeitä, etenkin nyt haasteellisten aikojen keskellä. Yhteistyömme Juhan kanssa jatkuu varmasti myös tulevaisuudessa, kiittelee Hiihtoliiton puheenjohtaja Sirpa Korkatti.
Hiihtoliiton johtokunta:
Puheenjohtaja: Sirpa Korkatti
Maastohiihdon edustajat: Rinna Ikola-Norrbacka ja Satu Sikanen (varajäsen: Anssi Pentsinen)
Mäkihypyn ja yhdistetyn edustajat: Lauri Kettunen ja Tony Kilponen (varajäsen: Riina Valto)
Alppilajien edustajat: Martti Uusitalo ja Jukka Rautio (varajäsen: Risto Kemppainen)
Muut jäsenet: Mikko Wiren ja Sami Kiukkonen (varajäsen: Antti Jokela)
Parahiihtäjä Inkki Inola leireili harjoituskaudella muun muassa Levillä.
Parahiihdon maajoukkueurheilija Inkki Inolan kuluneen kesän ja syksyn harjoituskausi sujui pääosin suunnitelman mukaisesti. Kesäkauden leiritys pyöri itse organisoidusti kotimaassa ja erityisesti Inolan kotipaikkakunnalla Laukaassa, josta löytyy kesällä erinomaiset ja turvalliset pyörätiet rullahiihtoon sekä vaativaankin treeniin soveltuvat polkujuoksureitistöt korkeuseroineen. Harjoittelun määrää Inola pystyi nostamaan ylöspäin kohti 850 tunnin vuositavoitetta.
– Leville pääsin kesällä leireilemään, mistä kiitos Villa Niestalle, joka mahdollistaa majoituksen myös ensilumen suksitestileirille marraskuulle aivan ensilumenladun kupeesta. Liitolle myös kiitos tähän loppusyksyyn järjestetyistä leiri mahdollisuuksista Vuokatissa, jossa pääsemme hakemaan hyvää lumituntumaa, Inola kiittää.
Aivan ilman kommelluksia ei Inola harjoituskaudesta kuitenkaan selvinnyt. Ensin Inola mursi kylkiluunsa autoremontin yhteydessä, mutta urheilija ei antanut loukkaantumisen estää harjoittelua. Hieman isompaa osumaa Inola otti pyöränsä kanssa, kun hän kaatui pyörällään 40 kilometrin tuntivauhdista.
– Onneksi vauriot olivat ihme kyllä kosmeettisia, ja nyt varsinkin voi lauleskella että ”tässä naamassa arpikin kaunistus olisi”, Inola muistelee tapahtunutta huvittuneena.
Harjoituskauden painopistealueilla saatiin testien valossa kehitystä aikaan. Inola nimesi ennen treenikauden alkua painopisteikseen nopeuden kehittämisen, perinteisen hiihdon ja tekniikan hiomisen.
– Nopeutta työstettiin radalla, ja vaikkei vieläkään ole aivan mikään Usain Bolt, niin kyllä sitä vähemmän aikaa viettää tässä syksyllä jokaisella 200 metrin vedolla verrattuna kevääseen, Inola toteaa.
Tasatyöntöä ja sen tekniikkaa Inola on hionut tuhansien rullahiihtokilometrien verran, ja selvää parannusta taloudellisuudessa on urheilijan mukaan havaittavissa.
”Perimmäinen tavoite on kuitenkin jonain päivänä olla maailman paras”
Tuleva kausi on arvokisojen värittämä. Inola osallistuu ensin tammikuussa korkeakoulussa opiskeleville urheilijoille tarkoitettuihin talviuniversiadeihin, jotka järjestetään 13.-23.1. Italian Torinossa. Sen jälkeen kilpaillaan parahiihdon MM-kilpailujen merkeissä sekä Toblachissa että Trondheimissa. Trondheimissa käydään MM-kilpailujen sprintti, joka integroidaan ensimmäistä kertaa historiassa osaksi FISin MM-hiihtoja.
Inolan mietteet tulevasta kaudesta ovat odottavaiset ja luottavaiset.
– Kunto on hyvä ja kesän aikana on saatu strippejä eteenpäin, joten jos se kova työ saadaan siirrettyä ladulle, niin maailman kärki on taatusti jälleen askeleen lähempänä, ja MM-kilpailuissa on mahdollisuus tosissaan haastaa voitosta asti.
Inola nostaa tulevan kauden ensisijaiseksi tavoitteekseen arvokisamenestyksen ja mitalit. Laajassa kuvassa ja kohti Milano-Cortinan olympialaisia mentäessä hän kuitenkin muistuttaa, että on tärkeää katsoa myös kokonaiskuvaa ja erityisesti sitä, mikä ero on absoluuttiseen huippuun – ja onko se kaventunut viime vuodesta.
– Perimmäinen tavoite on kuitenkin jonain päivänä olla maailman paras, Inola kiteyttää.
– Yleisölle ja kaikille matkassa mukana eläville jo ennen kauden alkua iso kiitos kannustuksesta ja tuesta, mitä matkan varrella teiltä saa. Jos paramaastohiihto kiinnostaa, niin Instagram- ja Facebook-tilieni kautta pääsee parhaiten seuraamaan kauden edistystä, Inola kiittää ja vinkkaa.
Fluoria sisältävien voiteiden tai muita fluoria sisältävien suksen kunnostukseen liittyvien tuotteiden käyttö kiellettiin kaikissa Kansainvälisen Hiihtoliiton (FISin) alaisissa kilpailuissa kaikilla tasoilla kaudella 2023–2024. Kotimaan kilpailuissa fluoritestauksen osalta noudatettiin viime kaudella siirtymäaikaa, ja kaudesta (2024–2025) eteenpäin fluorien käyttö on kiellettyä kaikissa FISin ja Suomen Hiihtoliiton alaisissa kilpailuissa kaikilla tasoilla.
Kansallinen fluorivalvonta käynnistyi Vuokatin Suomen Cupista marraskuun ensimmäisenä viikonloppuna – viikonloppu oli välinekontrollin eli fluorivalvonnan osalta onnistunut. Sekä torstaina, perjantaina että lauantaina järjestetty ennakkotestaus keräsi suksia testaavia urheilijoita ja huoltajia jonoksi asti. Ennakkotestaus mahdollisti suksien puhdistuksen onnistumisen varmistamisen vielä ennen virallista kilpailutestiä. Lisäksi ennakkotestauksessa testaajilla oli mahdollisuus antaa vinkkejä suksien puhdistukseen liittyen, mikäli puhdistus oli ennakkotestissä puutteellinen.
Urheilijat olivat valmistautuneet testaukseen ja tutustuneet uusiin käytänteisiin ennen kilpailua. Osalle urheilijoista fluorivalvonta oli tuttua jo edellisen kauden kansainvälisistä kilpailuista ja vastaavasti osalle Vuokatin Suomen Cup oli ensikosketus välinekontrolliin.
– Oli hieno huomata, että suurin osa urheilijoista oli tutustunut uusiin käytänteisiin etukäteen. Toki uudet käytänteet vaativat vielä kaikilta harjoittelua – muutaman kilpailun jälkeen tämä tulee olemaan kuitenkin kaikille jo tuttua. Ennakkotestauksessa riitti väkeä ja varsinainen kilpailutestaus sujui suunnitelmien mukaisesti, kiittelee Vuokatin Suomen Cupin välinekontrollin johtaja Mikko Rantanen.
Myös virallisia kilpailutestejä tehtiin ensimmäisen kansallisen valvontaviikonlopun aikana runsaasti – pelkästään lauantain sprinttikilpailussa testausteltan läpi kulki satoja suksipareja. Testausprosessi onkin todettu toimivaksi ja urheilijat voivat tulla kilpailutapahtumiin rauhallisin mielin.
– Kun on etukäteen tutustunut testauksen käytänteisiin ja puhdistanut sekä esitestannut sukset, niin mitään huolta ei ole. Testausprosessi on huolella mietitty luotettava kokonaisuus, jossa jokaisella toimijalla on oma tärkeä tehtävä, toteaa fluorivalvontalaitetta Vuokatissa operoinut Teemu Lemmettylä.
Huolellinen suksien puhdistaminen onkin tärkeää ennen kilpailuja. Erityistä huomiota tulee kiinnittää välineiden ja erityisesti harjojen puhdistukseen – huonosti puhdistettujen välineiden käyttö näkyy fluoritestissä, vaikka itse suksi olisikin muuten puhdistettu asianmukaisesti.
Testausorganisaatio kiittää urheilijoita, huoltajia sekä kisaorganisaatiota onnistuneesta viikonlopusta, hyvästä yhteishengestä sekä yhteistyöstä.
Hiihtoliiton liittovaltuusto päätti kesäkuussa 2024 johtokunnan esityksen mukaisesti muuttaa Hiihtoliitto ry:n tilikauden ajalle 1.7.–30.6. Päätöksen myötä 1.11.2023 alkanut tilikausi päättyi 30.6.2024 kahdeksan kuukauden mittaisena. Hiihtoliiton tilikauden tulos 2023–2024 on 1,43 miljoonaa euroa alijäämäinen. Tilikauden tulos johtuu ensisijaisesti Hiihtoliiton tytäryhtiön Nordic Ski Finland Oy:n (NSF) lakkauttamisesta, jonka seurauksena NSF:n pääomalainoja ja osakepääomaa on alaskirjattu yhteensä 1,08 miljoonaa euroa. Tilikauden tulos ei vaikuta tulevaan kilpailukauteen, jonka budjetti on rakennettu kokonaistilanne huomioiden. Muutosprosessin aikana tehdyt päätökset mahdollistavat tulevaisuuden rakentamisen ilman vanhoja rasitteita.
– Haluan korostaa, että tilinpäätöksen luvut ovat seurausta strategisista ja hallituista päätöksistä. Tarkastelemme tilannettamme pitkällä aikavälillä. Olen iloinen, että meillä on keväästä lähtien koko muutosprosessimme ajan ollut kykyä ja rohkeutta tehdä vaikeita, mutta vastuullisia päätöksiä. Emme siirrä ongelmia tulevaisuuteen vaan siivoamme pöydän kerralla puhtaaksi, jotta pääsemme aidosti rakentamaan kestävää taloutta ja toimintaa, kertoo Hiihtoliiton puheenjohtaja Sirpa Korkatti.
Tilikauden tulos on ensisijaisesti seurausta Nordic Ski Finland Oy:n lakkauttamisesta, jonka avulla pystytään tervehdyttämään rakenteita sekä kohdistamaan resurssit ydintoimintaan. Tilikauden operatiivinen tulos on 355 000 euroa alijäämäinen. Tulevaisuuden näkökulmasta oleellinen päätös on ollut myös tilikauden muuttaminen takaisin ajalle 1.7.–30.6. Hiihtoliitossa 2023 tehty päätös tilikauden muuttamisesta ajalle 1.11.–31.10. on osoittautunut työmäärää lisääväksi sekä hankaloittanut toiminnan ennustamista ja seuraamista.
– Tekemämme päätökset mahdollistavat kestävän toiminnan ja talouden rakentamisen ilman vanhoja rasitteita. Matka siihen, että oma pääoma saadaan käännettyä positiiviseksi, on kuitenkin luonnollisesti vielä pitkä. Näin suuren haasteen ratkaiseminen vaatii aikaa ja pitkäjänteisyyttä. Tehtyjen päätösten avulla olemme kuitenkin pystyneet ensin vakauttamaan toimintamme ja nyt rakentamaan tiekarttaa kohti vuoden 2029 kotikisoja, sanoo Hiihtoliiton vt. toiminnanjohtaja Marleena Valtasola.
Katse tulevaan kauteen – talousarvio ja budjetti
Kokonaisuutena Hiihtoliiton talousarvio kaudelle 1.7.2024–30.6.2025 on noin 9 miljoonaa euroa, jolla tavoitellaan 113 000 euron positiivista tulosta. Huippu-urheilun osuus budjetista on suuri, yhteensä 3,8 miljoonaa euroa. Suomessa järjestettävien maailmancupien ja kansainvälisten tapahtumien osuus on noin 3 miljoonaa euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustuksen osuus tulonmuodostuksesta on vain noin 11 prosenttia. Suurimmat tulonlähteet ovat media- ja markkinointioikeudet sekä kaupallinen toiminta. Lisäksi huippu-urheilun tehostamistuet sekä Kansainvälisen hiihtoliiton järjestelmätuet ovat merkittäviä tulonmuodostuksessa.
– Talousarvio on laadittu välttämättömät realiteetit huomioiden. Tavoitteena on mahdollistaa huippu-urheilu kansainvälisesti kilpailukykyisellä tavalla. Arkivalmennuksessa olemme tietoisesti panostaneet päivittäiseen valmennukseen ja arkiolosuhteisiin. Kilpailukausi tulee olemaan talouden näkökulmasta haastava ja tulemme olemaan erittäin tarkkoja kulukurin kanssa. Kuluvan tilikauden pitää olla plusmerkkinen, jotta pääsemme rakentamaan tulevaisuutta paremmista lähtökohdista, Valtasola lisää.
Hiihtoliitossa rakennetaan nyt parempaa tulevaisuutta ja katsotaan tulevaan. Samalla kaikkia toimintoja ja toimintatapoja tullaan tarkastelemaan kriittisesti, jotta löydetään olennaiset menestystekijät tulevaisuuteen.
– Olemme rakentaneet tulevan kilpailukauden budjetin erittäin kurinalaisesti varmistaen myös sen, että meillä on tarpeen tullen mahdollisuus reagoida myös yllätyksiin. Jotta voi kukoistaa on ensin selvittävä. Uskallan sanoa, että olemme Hiihtoliitossa nyt siinä vaiheessa, että pystymme katsomaan kohti tulevaisuutta uteliaana ja innostuneena. Haluan kiittää kumppaneita, yhteistyötahoja sekä kaikkia muutoksen mahdollistajia, joiden kanssa lähdemme nyt rakentamaan tulevaisuutta yhdessä, Korkatti päättää.
Hiihtoliiton liittovaltuusto kokoontuu keskiviikkona 13.11.2024 käsittelemään Hiihtoliiton tilinpäätöstä ja vuosikertomusta 2023–2024 sekä toimintasuunnitelmaa ja talousarviota 2024-2025.
Olympiakomiteassa, kuten koko suomalaisessa urheilussa, on suuri muutostarve. Nyt on kyettävä ajattelemaan laajasti koko suomalaisen urheilun etua ja varmistamaan huippu-urheilun kilpailukyky tulevaisuudessa. Olympiakomitean hallitukseen tarvitaan uudenlaista osaamista, niin verkostojen rakentamiseen kuin tarvittavien muutosten läpivientiin. Siksi Suomen Hiihtoliitto esittää varapuheenjohtaja Martti Uusitaloa Olympiakomitean hallitukseen. Uusitalo on kansainvälisesti yksi arvostetuimmista ja verkostoituneimmista suomalaisista urheiluvaikuttajista, joka tunnetaan vahvasta liiketoimintaosaamisesta, urheilun ruohonjuuritason tuntemuksesta sekä muutos- ja verkostojohtamisesta.
Uusitalo on toiminut Kansainvälisen hiihtoliiton (FIS) hallituksessa vuodesta 2014 ja kuulunut varapuheenjohtajistoon vuodesta 2022. Päivätyökseen Uusitalo toimii urheiluvälineitä maahantuovan Oy Patrol Trading Ab:n toimitusjohtajana. Lisäksi hänet tunnetaan useiden suomalaisten huippu-urheilijoiden valmentajana, managerina ja taustavaikuttajana.
– Olympiakomitean ja koko urheiluyhteisön pitää uusiutua ja nyt tarvitsemme osaajia, jotka kykenevät vaadittua muutosta johtamaan. Martti Uusitalossa yhdistyy vahva liiketoimintaosaaminen, huippu-urheilun tuntemus sekä kyky ja halu avoimeen vuorovaikutukseen urheilun tekijöiden kanssa. Martin kansainvälinen verkosto ja osaaminen on merkittävää. Tämä puoli Olympiakomitean hallitustyöskentelystä on puuttunut. Hiihtoliiton puheenjohtajana arvostan hänessä etenkin asioihin paneutumista ja kykyä kyseenalaistaa asioita olemalla samalla ratkaisukeskeinen. Sitä tarvitsemme nyt suomalaisessa urheilussa, kertoo Hiihtoliiton puheenjohtaja Sirpa Korkatti.
Liikunta- ja urheiluyhteisöllä on paljon tehtävää toimintaedellytysten sekä yhteiskunnallisen aseman parantamiseksi. Urheiluorganisaatiot ja -toimijat eivät ei ole kyenneet muokkaamaan toimintaansa ja mukautumaan yhteiskunnan muuttuvien tarpeiden ja vaatimusten mukaisesti. Nyt on lähdettävä miettimään kokonaan uudella tavalla, miten rahoituspohja rakennetaan ja mahdollistetaan kansainvälisesti kilpailukykyinen huippu-urheilu.
– Usko suomalaiseen urheiluun voidaan palauttaa vain vahvalla johtamisella, tuloksien avoimella arvioinnilla ja läpinäkyvyydellä. Lähtökohtaisesti näen, että Olympiakomiteassa huippu-urheilu- ja liikuntajohtaminen tulisi eriyttää omiksi operatiivisiksi liiketoimintayksiköiksi, joiden tehokkuutta ja tuloksia pitää mitata läpinäkyvästi. Tulosten selkeä arviointijärjestelmä, mittaaminen ja avoin arviointi ovat keskeisiä asioita luottamuksen ja arvostuksen palauttamiseksi, Martti Uusitalo kertoo.
Uusitalo painottaa, että huippu-urheilun osalta vaatimustason selkeyttäminen sekä toiminnallisten vaatimusten linjaaminen ovat kriittisen tärkeitä asioita, joista on avoimesti myös kerrottava. On ymmärrettävä huippu-urheilun ja -urheilijoiden tarpeet ja muistettava, että Olympiakomitea on lähtökohtaisesti olemassa urheilijoita ja heidän menestystään varten. Yhtä lailla on tärkeää palauttaa arvostus lajiliittoja sekä urheilun päivittäisen työn tekijöitä kohtaan.
– Meidän on urheiluyhteisössä kyettävä luomaan selkeä järjestelmä, jolla auditoimme eri lajien tulostasoa, tulevaisuuden potentiaalia sekä valmennusjärjestelmiä. Panostusten ja rahanjaon tulee perustua hyvin tiukkaan järjestelmään sekä lajiliittojen ja urheilijoiden arviointiin. On tärkeää, että arvioinnin tekevät mahdollisimman riippumattomat tahot. Yhtä lailla Olympiakomitean myynti- ja markkinointiprosessien tehokkuutta tulee parantaa. Selkeänä tavoitteena tulee olla, että Olympiakomitean myyntituotot saadaan kaksinkertaistettua vuoteen 2026 mennessä, Uusitalo lisää.
Martti Uusitalo osallistuu Suomen Olympiakomitean hallituskandidaattien esittäytymistilaisuuteen 13.11. kello 15–17 Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Urheassa. Olympiakomitean uusi hallitus valitaan syyskokouksessa 30.11.2024
Suomi osallistuu tulevalla kaudella kaikkiin kolmeen maastohiihdon Skandinavia Cup -kisaviikonloppuun. Kauden ensimmäiset Skandinavia Cup -kilpailut käydään Norjan Lillehammerissa 13.-15.12., sen jälkeen kilpaillaan Ruotsin Jällivaarassa 3.-5.1. ja viimeiset osakilpailut käydään Latvian Madonassa 28.2.-2.3.
Suomen maajoukkueeseen valitaan kunkin viikonlopun osalta 6 naista ja 6 miestä. Näille urheilijoille tarjotaan maajoukkueen suksihuolto, ja heiltä edellytetään kilpailemista maajoukkueen kisa-asussa. Lisäksi niin sanottuun kansalliseen ryhmään valitaan noin 20 urheilijaa, joille tarjotaan suksihuoltoa omakustanteisesti.
Huom! Jokainen urheilija huolehtii itse matkajärjestelynsä kisapaikoille, eli matkustamisen ja majoittumisen.
Urheilijat valitaan kauden aiempien kansainvälisten näyttöjen (MC, SkanCup, Nuorten MM, Universiadit) ja kotimaan tarkkailukilpailujen perusteella.
Kotimaan tarkkailukilpailut
Pvm Kilpailun nimi
2.11. Suomen Cup Vuokatti, sprintti V 16.11. FIS Oloksen Tykkikisat, 10 km P 23.-24.11. Suomen Cup Ruka, sprintti P ja 20 km V 7.-8.12. FIS Imatran Kylpylähiihdot, sprintti V ja 20 km P 10.-12.1. SM Imatra, 10 km P ja yhdistelmähiihto P+V 8.2. SM Vantaa, sprintti P
Tiedustelut Jussi Piirainen puh. 0503672992 jussi.piirainen@vrua.fi
Vuokatin Suomen Cup jatkui sunnuntaina vapaan hiihtotavan viesteillä. Naisten viestin voittoon hiihti Kainuun Hiihtoseura ja miehissä ykköspaikan nimiinsä vei Pohti SkiTeam.
Kainuun Hiihtoseuran joukkueessa hiihtivät Johanna Ukkola, Anni Alakoski ja Anne Kyllönen. Ensimmäisen osuuden hiihtänyt Ukkola päästi Alakosken toiselle osuudelle kuudentena, 14,9 sekuntia kärjestä. Alakoski hiihti osuudellaan kärjen kiinni ja Kyllönen pääsi aloittamaan ankkuriosuuden toiselta sijalta, vain 0,5 sekuntia kärjessä olleen Pohti SkiTeamin Sonja Leinamon perästä.
Kyllönen toi joukkueensa ensimmäisenä maaliin, vaikkakin Vuokatti Ski Teamin Jasmin Kähärä pääsi 30 sekunnin takamatkalta todella lähelle. Eroa maalissa vain 0,3 sekuntia.
– Ei ollut tänään helppo matka, kovasti sai tehdä koko ajan töitä. Hyvin huudettiin väliaikoja, tiesin että ”Jaska” (Jasmin Kähärä) tulee takaa kovaa. Lopussa aloin vähän säästelemään. Ajattelin, että jos olisi mennyt viime vuoden kaltaiseksi kirikamppailuksi, niin olisi vielä paukkuja jäljellä. Lähdettiin tänään ehkä vähän altavastaajan roolista kisaan. Hienoa, että saatiin voitto, kommentoi Kyllönen.
Toiseksi hiihtäneessä Vuokatti Ski Teamissä hiihtivät Kähärän lisäksi 18-vuotias Nelli-Lotta Karppelin ja Eveliina Piippo. Kolmanneksi sijoittui Teho Ski Team Iisalmi, jolle podiumsijoitus oli seurahistorian ensimmäinen. Joukkueessa hiihtivät Emma Hämäläinen, Nora Kytäjä ja Vilma Ryytty.
Miesten kilpailun ratkaisut nähtiin vasta ankkuriosuuden viimeisellä kierroksella, jonne lähdettäessä kärkiryhmässä oli peräti 13 joukkuetta. Rauhallisen ankkuriosuuden lopussa Joni Mäki karkasi muilta ja vei Pohti SkiTeamin viestivoittoon. Joukkueessa Mäen lisäksi hiihtivät Niilo Moilanen ja Juuso Haarala.
Ankkuriosuuden luonne sopi Mäelle ja ratkaisut onnistuivat suunnitellusti.
– Lenkkivauhtia mentiin pari ensimmäistä kierrosta. Maltoin odottaa ratkaisuja juuri niin kuin olin suunnitellut. ”Rise” (Ristomatti Hakola) innostui hiihtämään viimeisellä kierroksella, siinä lämpesi itsekin loppuratkaisuihin, kertasi Mäki.
Jämin Jänne oli kilpailun toinen. Joukkueen muodostivat Niko Husu, Markus Vuorela ja Ristomatti Hakola. Ankkurina hiihtänyt Hakola jossitteli viimeisen kierroksen ratkaisujaan.
– Iskin kurunnousuun ja jouduin vetohommiin vastatuuliosuudella. Olin sen jälkeen aika hapoilla. Iskun olisi voinut säästää myöhemmäksi. Jonin nyt voin suoda eteeni, muut sain niitattua kokemuksella.
ProSki Oulu oli kilpailun kolmas ja otti näin ollen myös seurahistorian ensimmäisen palkintopallipaikkansa. Historiallista suoritusta olivat saavuttamassa Joonas Sarkkinen, Niko Anttola ja Oskari Hökkä.
