Suomi – Suomen Hiihtoliitto

Hiihtoliiton johtokunnan kokous 13.5.2025: uuden huippu-urheilujohtajan nimitys sekä katsaus talouteen ja tulevan kauden huippu-urheilusuunnitelmiin

Hiihtoliiton johtokunta käsitteli tiistaina 13.5. kokouksessaan uuden huippu-urheilujohtajan valintaa, toiminnan kehittämistilannetta, tulevan kauden huippu-urheilusuunnitelmaa sekä päätti käynnistää sääntö- ja rakenneuudistuksen valmistelun. Talouskatsauksessa johtokunta totesi tilanteen olevan tiukka, mutta vakautumassa. Maajoukkueet sekä muut toiminnot ovat pysyneet erinomaisesti määritettyjen budjettien raameissa. Myös kumppanitilanne on ajankohtaan nähden hyvä, mutta myyntiin on edelleen panostettava kokonaistilanteen vakauttamiseksi. Lisäksi johtokunta hyväksyi maastohiihdon Suomen Cupin kilpailukalenterin, nimesi puheenjohtaja Sirpa Korkatin Vuokatin säätiön hallitukseen sekä päätti, ettei Skipassien ja lisenssien hintoihin tehdä korotuksia kaudelle 2025–2026.

Petter Kukkonen Hiihtoliiton huippu-urheilujohtajaksi

Hiihtoliiton johtokunta nimesi kokouksessaan päätösesityksen mukaisesti Petter Kukkosen uudeksi huippu-urheilujohtajaksi 4. elokuuta alkaen. Huippu-urheilujohtajan vastuualueina ovat valmennuksen operatiivinen johto sekä toimintakulttuurin ja organisaation kehittäminen. Työ tähtää kohti 2029 Lahden kotikisoja sekä 2030 olympialaisia. Huippu-urheilujohtajan tehtävä on uusi ja osa Hiihtoliiton uutta strategiaa, jossa huippu-urheilu, yhtenäisyys ja toimintakulttuuri on nostettu aiempaa selkeämmin toiminnan keskiöön. Tavoitteena on huippu-urheilukokonaisuuden ja järjestelmän kehittäminen vastaamaan entistä paremmin tulevaisuuden kansainvälisiä vaatimuksia.

Lue lisää >>

Suomen Cup -kalenteri kaudelle 2025–2026

Hiihtoliiton johtokunta hyväksyi kokouksessa esitetyn maastohiihdon Suomen Cupin ja yleisen sarjan SM-hiihtojen kalenterin kaudelle 2025–2026.

1.–2.11.2025 Vuokatti
22.–23.11.2025 Ruka
9.–11.1.2026 Kuopio (SM-hiihdot)
31.1.–1.2.2026 Tampere
28.–29.3.2026 Rovaniemi
10.–12.4.2026 Inari (SM-hiihdot)

Vuokatin säätiö

Kokouksessa johtokunta nimitti puheenjohtaja Sirpa Korkatin Vuokatin säätiön hallitukseen Satu Sikasen tilalle. Samalla Korkatti siirtyy Vuokatin säätiön hallituksen puheenjohtajaksi Tony Kilposen tilalle erikseen tarkennettavana ajankohtana. Tony Kilponen jatkaa tuolloin hallituksen jäsenenä.

Lisäksi Rinna Ikola-Norrbacka nimitettiin Hiihtoliiton edustajaksi Paralympiakomitean kevätkokoukseen 21.5.2025.

Hiihtoliiton johtokunta kokoontuu seuraavan kerran 10. kesäkuuta.

Johtokunta toimii Hiihtoliiton lain mukaisena hallituksena ja toimeenpanevana elimenä edistäen, ohjaten ja valvoen kaikin tavoin maamme hiihtourheilun kehitystä. Johtokunnassa puheenjohtajana toimii Sirpa Korkatti, maastohiihdon edustajina Rinna Ikola-Norrbacka ja Satu Sikanen (varajäsen Anssi Pentsinen), mäkihypyn ja yhdistetyn edustajina Tony Kilponen ja varajäsen Riina Valto, alppilajien edustajina Martti Uusitalo ja Jukka Rautio (varajäsen Risto Kemppainen) sekä muina jäseninä Sami Kiukkonen ja Mikko Wirén (varajäsen Antti Jokela).

Maastohiihdon FIS-koodi pakollinen kaikille FIS-sarjoissa kilpaileville kaudesta 2025-2026 alkaen

FIS-koodin tarvitsevat kaikki urheilijat, jotka osallistuvat Kansainvälisen hiihtoliiton FIS:n kilpailukalenteriin merkittyihin kilpailuihin kotimaassa ja ulkomailla (ml. maastohiihdon aikuisten ja nuorten henkilökohtaisten matkojen SM-kilpailut).

FIS-koodi tarkoittaa käytännössä rekisteröitymistä FIS-pistelistalle eli kansainväliselle rankinglistalle. Urheilijalle on oltava FIS-koodin lisäksi myös kansallinen kilpailulisenssi ja vakuutus, vaikka hän osallistuisi ainoastaan FIS:n alaisiin kilpailuihin. FIS-koodin hinta on 45 euroa per kausi. Maksu suoritetaan Suomisport-palvelussa.

Maastohiihdon johtoryhmän päätöksen mukaisesti FIS-koodi on kaudesta 2025–2026 alkaen pakollinen kaikille FIS-sarjoissa kilpaileville iästä riippumatta. FIS-kilpailuissa FIS-koodi on pakollinen sarjoissa 18, 20 ja yleinen. Nuorten SM-hiihdoissa koodi vaaditaan kaikissa sarjoissa. FIS-koodi on mahdollista hankkia sille kilpailukaudelle, jonka aikana täyttää 16 vuotta. Alkavalla kaudella vuonna 2010 syntyneet voivat lunastaa FIS-koodin nuorimpana ikäluokkana.

Maastohiihdossa urheilijoiden tason määrittämiseen käytetään kansainvälistä FIS-pistejärjestelmää, joka tarjoaa yhdenvertaisen ja läpinäkyvän tavan verrata hiihtäjien suorituksia eri kilpailuissa. Koska lajiin ei sovellu pelkkä tulosperusteinen luokittelu, FIS-pisteet mahdollistavat urheilijoiden kehityksen seuraamisen pelkkien sijoitusten ohella. Pisteitä on mahdollista kerryttää osallistumalla FIS-tason kilpailuihin, mikä on mahdollista ainoastaan FIS-koodin hankkineille kilpailijoille. FIS-pisteet vaikuttavat esimerkiksi kilpailujen lähtöjärjestyksen muodostamiseen ja voivat avata ovia nuorten ja aikuisten arvokilpailuihin, joissa tietyn pistetason saavuttaminen on yksi valintaperuste.

FIS-kilpailusta saatavat pisteet riippuvat kilpailun tasosta, kilpailumuodosta ja kilpailumatkasta. FIS-pisteet muodostuvat tarkastelujakson (12 kk) viiden parhaan kilpailun perusteella, jolloin yhden yksittäisen kilpailun painoarvo ei korostu liikaa. FIS-pistejärjestelmän avulla pystyy osoittamaan oman tasonsa laajemmin koko kauden aikana, jolloin kaikki ei ole pelkästään yhden yksittäisen kilpailun tai tuloksen varassa.

Uudet urheilijat ilmoittautuvat FIS-listalle allekirjoittamalla FIS-julistuksen, jolla urheilija tunnustaa tietävänsä kilpailemisesta aiheutuvat riskit. Allekirjoitettu julistus toimitetaan Hiihtoliittoon, missä urheilija rekisteröidään FIS-listalle, kun myös maksu on hoidettu Suomisportissa. Lue lisää FIS-koodin hankkimisesta täältä. (Huom! Kauden 2025–2026 lisenssit ja FIS-koodit tulevat myyntiin 1.6.2025.)

Petter Kukkonen Hiihtoliiton huippu-urheilujohtajaksi – kyseessä yksi Hiihtoliiton uuden strategian tähän mennessä keskeisimmistä toimenpiteistä

Suomen yhdistetyn maajoukkueen päävalmentajana vuosina 2012–2022 toiminut Petter Kukkonen on nimetty Hiihtoliiton uudeksi huippu-urheilujohtajaksi. Kukkonen aloittaa tehtävässä 4. elokuuta alkaen vastuualueinaan valmennuksen operatiivinen johto sekä toimintakulttuurin ja organisaation kehittäminen. Työ tähtää kohti 2029 Lahden kotikisoja sekä 2030 olympialaisia. Huippu-urheilujohtajan tehtävä on uusi ja osa Hiihtoliiton uutta strategiaa, jossa huippu-urheilu, yhtenäisyys ja toimintakulttuuri on nostettu aiempaa selkeämmin toiminnan keskiöön. Tavoitteena on huippu-urheilukokonaisuuden ja järjestelmän kehittäminen vastaamaan entistä paremmin tulevaisuuden kansainvälisiä vaatimuksia.

– Uuden huippu-urheilujohtajan rekrytointi on tähän mennessä yksi keskeisimmistä strategisista toimenpiteistämme. Uskomme, että Petter on taustaltaan ja persoonaltaan oikea henkilö viemään tarvittavaa muutosprosessia eteenpäin ja tuomaan uudenlaista johtajuutta toimintaan. Keskeisenä tavoitteena on, että saamme parhaat urheilijat, valmentajat ja toimintaympäristöt toimimaan tiiviimmin keskenään. Petterin vahvasta valmennustaustasta huolimatta haluan korostaa, että emme ole hakeneet tehtävään valmentajaa, vaan henkilöä, joka luo edellytyksiä valmentajien ja toimintaympäristöjen kehittämiselle, toimimiselle sekä yhteistyön lisäämiselle, kertoo Hiihtoliiton toiminnanjohtaja Marleena Valtasola.

Valmennuksen operatiivisen johdon, toimintakulttuurin sekä toimijoiden välisen yhteistyön parantamisen lisäksi talouden ja resurssien koordinointi on keskeinen osa huippu-urheilujohtajan tehtävää. Huippu-urheilujohtaja rakentaa ja kehittää urheilijoiden, valmentajien ja huoltoryhmien toimintaedellytyksiä sekä valmennusjärjestelmää yhdessä keskeisten sidosryhmien, kuten seurojen, akatemioiden ja Vuokatti-Rukan olympiavalmennuskeskuksen kanssa.

– Omassa ajattelussani järjestelmän toimivuus on kaiken ytimessä. Keskeistä on tunnistaa huippu-urheilun tärkeimmät menestystekijät ja pystyä kehittymään niillä osa-alueilla. Ensimmäinen askel on lähteä rakentamaan luottamusta kentälle ja maajoukkueisiin. On tärkeää saada toiminnassamme mukana olevat näkemään ja toimimaan sen tavoitemaailman ja strategisen suunnan mukaisesti, jota kohti Hiihtoliitossa ollaan nyt menossa. Meidän on tarkasteltava jokaisen lajimme järjestelmien toimivuutta sekä taustalla vahvistaa harjoittelua, harjoittelun seurantaa, testausta sekä yhtenäisyyttä, kertoo Petter Kukkonen.

Kukkosen aloittaessa huippu-urheilujohtajan tehtävässä elokuussa huippu-urheiluprosessit ovat jo pitkällä olympialaisten lähestyessä. Tavoitteena onkin kehittää järjestelmää pitkällä aikajänteellä huolehtien samalla, että Milano-Cortinan talviolympialaisten valmistelu etenee suunnitellusti.

– Milano-Cortinan valmistautumisprosessi on jo pitkällä, joten siihen ei ole järkevää lähteä suuria muutoksia enää tekemään. Pääpaino syksyllä on olla joukkueiden tukena ja huolehtia siitä, että urheilijat ja valmentajat pystyvät keskittymään täysipainoisesti työhönsä. Ensi kevät valmentajien sopimuskauden päättyessä ja uuteen olympiadiin lähdettäessä on selkeä ensimmäinen vedenjakaja järjestelmää ja tulevaisuutta rakennettaessa, Kukkonen lisää.

Uuden huippu-urheilujohtajan tehtävän myötä Hiihtoliitossa ei enää ole erillisiä lajipäälliköitä. Samalla arvioidaan koko huippu-urheilukokonaisuuden organisoimista tehokkaimmalla mahdollisella tavalla.

Mäkihypyn B-maajoukkue, maastohiihdon, mäkihypyn ja yhdistetyn nuorten maajoukkueet sekä yläkoululeiritysryhmät on nimetty

Maastohiihdon, mäkihypyn ja yhdistetyn maajoukkueiden valmennusryhmiä on täydennetty kaudelle 2025–2026. Aiemmin julkistettujen A-maajoukkueiden lisäksi on nyt nimetty maastohiihdon nuorten maajoukkueet, mäkihypyn miesten B-maajoukkue ja nuorten maajoukkue sekä yhdistetyn nuorten maajoukkue. Maajoukkueiden lisäksi maastohiihdon sekä mäkihypyn ja yhdistetyn yläkoululeiritysryhmät on valittu.

Maastohiihto

U20-maajoukkue

Naiset
Vilma Hahtokari, Ellinor Halonen, Emilia Helmi, Nelli-Lotta Karppelin, Miina Mäki-Korte, Iiris Voutilainen, Nella Voutilainen

Miehet
Elmeri Helander, Anton Kemppi, Juho Koskinen, Kalle Tossavainen, Topias Vuorela, Leevi Passila, Melker Wikblom

Vastuuvalmentaja: Roope Haapakangas

U18-maajoukkue

Naiset
Fanni Heikkinen, Ida Hänninen, Anni Jantunen, Moona Kauppinen, Siiri Lindholm, Alisa Luukkonen, Venla Länsiluoto, Venla Mennala, Lotta Peltola, Saaga Pesämaa, Minttu Saari, Emilia Tulokas, Elma Uusipaikka, Venla Vuorikari

Miehet
Henrik Ahoniemi, Eero Haikola, Konsta Heikkinen, Aatos Hämäläinen, Evert Ikonen, Oskari Juures, Toivo Koivu, Matias Latomaa, Eero Martomaa, Santtu Mylläri, Johannes Orhanen, Toivo Parkkinen, Eero Siivonen, Alex Skutnabb, Joona Soininen, Iiro Säisä, Anton Vainio

Vastuuvalmentaja: Netta Tuhkanen

Maastohiihdon yläkoululeiritysryhmä

Yläkoululeiritysryhmä 2025–2026

Mäkihyppy

B-maajoukkue

Miehet
Henri Kavilo, Tomas Kuisma, Tuomas Meis, Jarkko Määttä, Vilho Palosaari, Paavo Romppainen

Lisätietoja:
A-maajoukkueen päävalmentaja Igor Medved

Nuorten maajoukkue

Naiset
Sofia Mattila, Oosa Thure, Emilia Vidgren, Julia Äikiä

Miehet
Andreas Helanne, Veeti Hyvärinen, Eeli Keränen, Pyry Keskinen, Aapo Komonen, Pyry Kykkänen, Juho Ojala

Lisätietoja:
Valmentaja Lauri Hakola

Yhdistetty

Nuorten maajoukkue

Naiset
Aino Kanervala, Anna Kerko

Miehet
Valtteri Holopainen, Aapeli Karislahti, Eemeli Kurttila, Marcus Kääriäinen, Markus Maaninka, Peter Räisänen

Lisätietoja:
Valmentaja Kai Kovaljeff

Mäkihypyn ja yhdistetyn yläkoululeiritysryhmä

Timi Aalto, Noel Ekholm, Saara Ihantola, Kaapo Isoluoma, Juho Kanervala, Urho Kanervala, Teresa Karavirta, Alisa Karttunen, Nuutti Keränen, Aapo Komonen, Mette Korhonen, Pyry Kykkänen, Iina Parkatti, Iida Salmi, Lauri Tikkanen

Lisätietoja:
Lajikoordinaattori Kimmo Yliriesto

Maastohiihdon johtoryhmä kokoontui 29.4.2025

Maastohiihdon johtoryhmän kokouksessa 29.4.2025 kuultiin asiantuntijaryhmän esitys ja tehtiin päätöksiä eri ikäryhmien osallistumisoikeuksista kotimaan arvokisoihin kaudella 2025–2026. Lisäksi kuultiin huippu-urheilukatsaus, seura- ja koulutustoiminnan kuulumiset ja muista Hiihtoliiton ajankohtaisista asioista.

Hiihtoliiton uusi strategia hyväksytty ja uuden kauden suunnittelu käynnissä

Hiihtoliiton puheenjohtaja Sirpa Korkatti kertoi kokouksen aluksi Hiihtoliiton ajankohtaisista asioista.

– Hiihtoliitossa on käynnissä yksi vuoden kiireisimmistä hetkistä. Kisakausi on saatu päätökseen ja sen tuloksiin voidaan olla tyytyväisiä haastavista lähtökohdista huolimatta. Kauden 2025–2026 maajoukkueiden kokoonpanot saatiin julkaistua jo huhtikuussa ja uuden kauden suunnittelu on hyvässä vauhdissa. Nuorten valmennusryhmät julkaistaan viikolla 20.

– Liittovaltuusto hyväksyi Hiihtoliiton uuden strategian kokouksessaan 25.4.2025. Toimintaa tehdään jo strategian mukaisesti. Strategiaan sisältyy seuratoiminnan vahvistaminen ja harrastajamäärien lisääminen. Uutta strategiaa käsitellään vielä seurawebinaarissa 21.5.2025. Liiton taloudellinen tilanne on edelleen haastava, mutta hallinnassa.

Nuorten osallistumisoikeudet kotimaan arvokisoihin pidetään ennallaan – FIS-koodi pakolliseksi kaikkiin FIS-sarjoihin

Maastohiihdon johtoryhmän viime kesänä nimittämä asiantuntijaryhmä (Annmari Viljanmaa, Juha Kolu, Harri Kittilä, Mattias Skog ja Ville Maunuksela) on käsitellyt eri ikäryhmien osallistumisoikeuksia kotimaan arvokilpailuihin. Ryhmän puheenjohtaja Annmari Viljanmaa oli kokouksessa esittelemässä työn tuloksia johtoryhmälle.

Työryhmän työn tueksi totutettiin Haapajärven nuorten SM-hiihtojen ja Hopeasomman loppukilpailun yhteydessä kyselyt, joihin saatiin runsaasti vastauksia. Kyselyjen tulosten perusteella osallistumisoikeuksia koskevat säännöt halutaan säilyttää nykyisellään eli 16-vuotiailla on oltava oikeus osallistua nuorten SM-hiihtojen 17-vuotiaiden sarjaan, 17- ja 18-vuotiaille tulee olla omat ikäsarjat nuorten SM-hiihdoissa ja 16-vuotiailla ja vanhemmilla tulee olla oikeus osallistua aikuisten SM-hiihtoihin. Lisäksi 12-vuotiailla tulee olla oikeus osallistua Hopeasomman loppukilpailuun. Tyttöjen ja poikien henkilökohtaisia matkoja ei haluta yhtenäistää Hopeasomman loppukilpailun 14- ja 16-sarjoissa, eikä myöskään pidentää 16-sarjojen normaalimatkoja.

Kyselyssä kävi ilmi, että FIS-koodin merkitys on monelle epäselvä ja vastauksissa korostui viestikilpailujen iso merkitys nuorille. Lisäksi esitettiin mm. alueellisia cup-kilpailuja 16-vuotiaille.

Johtoryhmä kävi laajaa keskustelua ja päätti asiantuntijaryhmän esityksestä pitää osallistumisoikeuksia koskevat säännöt ennallaan. Nykyiset kilpailusäännöt ovat ohjaavia ja mahdollistavia. Myös kisajärjestämisen on oltava kannattavaa.

Johtoryhmä päätti työryhmän esityksen mukaisesti myös FIS-koodin pakollisuudesta jatkossa kaikille FIS-sarjoissa kilpaileville iästä riippumatta. Näin tulosten muodostaminen ja lähtöjärjestysten laatiminen helpottuu, FIS-kisoissa annetut varoitukset saadaan kirjattua samalle listalle ja urheilija voi kerryttää pisteitä koko kauden ajan, eikä niiden keräämiselle tule kiire. FIS-koodista ja sen merkityksestä tiedotetaan aktiivisesti kevään aikana.

Nuorten kilpailutoiminnan kehittämistä työstetään edelleen ja mm. sekaviestejä sekä 16–18-vuotiaiden kilpailumatkoja jatkotyöstetään vuoden 2025 loppuun mennessä laajennetun asiantuntijaryhmän toimesta.

Huippu-urheilussa edessä olympiakausi, seuroille myönnetty OKM:n seuratukea

Maastohiihdon lajikoordinaattori Jarmo Riski esitti johtoryhmälle huippu-urheilukatsauksen ja suunnitelman kaudelle 2025–2026. Olympialaisten maarankingin perusteella ensi talven olympialaisiin Milanoon ja Cortina d’Ampezzoon saatiin seitsemän paikkaa miehille ja kahdeksan naisille.

Kauden 2025–2026 tavoitteina ovat olympiamitalit henkilökohtaisilta matkoilta ja viesteistä, pistesijat nuorten U23 ja U20 MM-kilpailuissa sekä maiden välisessä rankingissa sijoittuminen top 3:n joukkoon miehissä ja naisissa. Ensisijaisina toimenpiteinä tavoitteiden saavuttamiseksi ovat huippuyksilöiden valmentautumisen varmistaminen, harjoitukselliset painotukset maajoukkuevalmennuksessa ja asiantuntijatoiminnan kohdentaminen kärkiurheilijoihin.

Järjestöpäällikkö Larissa Erola toi johtoryhmälle seura- ja koulutustoiminnan kuulumiset ja kertoi Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntäneen Hiihtoliitossa lausuttavina olleista kahdeksasta hakemuksesta viidelle seuralle seuratukea yhteensä 42 500 euroa. Seurawebinaarin lisäksi toukokuussa järjestetään maksuton valmentaja- ja suksihuoltajawebinaari 14.5.2025. Vielä ehtii vastata myös kyselyyn päättyneen kauden fluorivalvonnan onnistumisesta. Kysely on auki 11.5. asti.

Kokouksessa todettiin myös johtoryhmän jo aiemmin hyväksymät valmentajien esitykset B-/U23-maajoukkueen ja U20-maajoukkueen kokoonpanoista kaudelle 2025–2026.

Maastohiihdon johtoryhmän seuraava kokous pidetään 19.5.2025.

Maastohiihdon johtoryhmän tehtävänä on ohjata, tukea ja kehittää maastohiihdon operatiivista urheilutoimintaa hyväksytyn toimintasuunnitelman ja budjetin puitteissa. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii Esko Valikainen ja jäseninä Jukka Tahkola, Jussi Prykäri, Juha Toivo, Mika Paananen, Harri Kittilä ja Pasi Rajala.

Kesän 2025 Latu lentoon -kiertue starttaa kesäkuussa Tampereelta

Kesäkausi alkaa nyt! Latu lentoon -kiertueella on tänä vuonna yhteensä viisi leiriä ympäri Suomen. Vuoden 2025 kiertue käynnistyy kesäkuussa Tampereelta ja jatkuu pitkälle syksyyn, kun Taivalkoskella hypätään viimeinen leiri lumella. Kiertue on yhteinen tapahtuma- ja harjoitusleirikokonaisuus koko mäkihypyn ja yhdistetyn lajiyhteisölle, aina junioreista maajoukkueurheilijoihin, huoltajista valmentajiin ja taustajoukoista tuomareihin. Kiertueen tarkoituksena on harjoitella useilla paikkakunnilla ja vahvistaa yhteistä tekemistä niin urheilijoiden kuin valmentajien kesken.

– Uutena leiripaikkana pääsemme tänä vuonna Tampereelle. Lisäksi on hienoa, että saamme Kuopion ja Siilinjärven taas mukaan – sieltä tämä konsepti ponnistettiin käyntiin vuonna 2019! Myös syksyn päätapahtumaa Lahteen ja Pajulahteen suunnitellaan jo kovaa vauhtia. Viimeisellä leirillä Taivalkoskella pääsemme hyppäämään ja hiihtämään lumella erinomaisissa olosuhteissa. Lumileirin tarkempi aikataulu varmistuu kesän aikana, kertoo lajikoordinaattori Kimmo Yliriesto.

– Odotan innolla kaikkien näkemistä taas leireillä. Tampereella ja Kouvolassa junnuille saattaa olla leiri-iltaisin mahdollisuus myös muuhun huvitteluun, Yliriesto vinkkaa.

Latu lentoon -kiertue 2025

13.-15.6. Tampere (ilmoittautuminen avataan 1.6.)
1.-3.8. Kouvola
29.-31.8. Kuopio & Siilinjärvi
26.-28.9. Lahti & Pajulahti (päätapahtuma)
Lumileiri Taivalkoski (päivämäärät tarkentuvat kesän aikana)

Tapahtumien tarkemmat ohjelmat ja ilmoittautumisohjeet julkaistaan kevään ja kesän aikana.

Latu lentoon -tapahtumasivu

Lisätietoja

Kimmo Yliriesto
puh. +358 45 2700333
kimmo.yliriesto(at)hiihtoliitto.fi

Juha Kolusta Suomen Hiihtoliiton kunniajäsen

6.5.2025

Hiihtoliitto on nimittänyt Juha Kolun uudeksi kunniajäsenekseen. Kolu sai nimityksen keväällä Lahden Salpausselän kisojen yhteydessä. Kolun ansioluettelo hiihdon parissa on mittava. Hän on toiminut lukuisissa luottamusrooleissa seuroissa ja urheilutapahtumissa sekä antanut panostaan merkittävimpiin suomalaisiin hiihtotapahtumiin.

– Kunniajäsenyyden myöntäminen on Hiihtoliiton johtokunnalle harvinainen ja mieluisa tehtävä. Juhassa arvostan etenkin hänen toisia arvostavaa toimintatapaansa sekä eri näkökulmia monipuolisesti huomioivia ja perusteltuja puheenvuorojaan. Juha edustaa erinomaisesti myös juuri hyväksytyn strategiamme uudistettuja arvoja, yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemistä. Olen iloinen tietäessäni, että Juha jatkaa toimintaansa edelleen vapaaehtoisena, nimitystä tekemässä ollut Hiihtoliiton puheenjohtaja Sirpa Korkatti kertoi.

Juha Kolu on edustanut Hiihtoliittoa johtokunnan jäsenenä (2022–2024), sääntö- ja valvontavaliokunnan puheenjohtajana (2003–2005), TD- ja sääntöryhmän puheenjohtajana (2005–2010), liittovaltuuston varapuheenjohtajana (2003–2004) sekä maastohiihtovaliokunnan jäsenenä. Hän on toiminut teknisenä asiantuntijana lukuisissa kilpailuissa kansallisella ja kansainvälisellä tasolla sekä jakanut osaamistaan TD-kouluttajana. Lisäksi vuosina 2003–2021 Kolu toimi useissa Kansainvälisen hiihtoliiton (FIS) työryhmissä ja komiteoissa sekä Suomen kansainvälisenä TD-koordinaattorina.

Huomionosoitus tuli hiihtotoiminnassa meritoituneelle Kolulle yllätyksenä Salpausselän kisojen palkintojenjaon yhteydessä.

– Luulin olevani menossa jakamaan palkintoja stadionille, kunnes ymmärsin, että olinkin itse tullut tilaisuuteen palkittavan roolissa. Olen nimityksestä erittäin onnellinen ja hämmästynyt. En olisi voinut kuvitellakaan pääseväni Hiihtoliiton kunniajäseneksi. Arvostan sitä hyvin paljon, Kolu kertoi.

– Olen ollut mukana hiihdon vapaaehtoistoiminnassa 10-vuotiaasta alkaen. Harrastus on antanut paljon ystäviä, ihmissuhteita sekä hienoja kokemuksia. Vaikka jätän hiihdon johtamistehtävät, aion jatkaa vapaaehtoisena talkootehtävissä. En halua luopua tästä hienosta yhteisöstä ja tuntuisi oudolta seurata hiihtokilpailuja vain katsomosta, hän jatkoi.

Hiihtoliiton sääntöjen mukaan kunniamerkki voidaan antaa siten, että se on samanaikaisesti korkeintaan viidellä elossa olevalla kotimaisella henkilöllä. Tällä hetkellä kunniajäseninä ovat Armas Blumén, Leena Jääskeläinen ja Juha Kolu. Esitys Kolun kunniajäsenyydestä tuli Hiihtoliitolle Lahden Hiihtoseuralta.

Hiihtoliiton uusi strategia ”Miltä erinomainen näyttää 2030.” on julkaistu – tavoitteena olla menestyvin ja vaikuttavin yhteisö talvilajeissa

Hiihtoliitolla on takana suurten muutosten vuosi ja toiminnan jatkuva kehittäminen edellyttää edelleen merkittäviä muutoksia. Kuluvan toimintakauden aikana etenkin talouden tasapainottaminen sekä rakenteiden ja toimintatapojen kehittäminen on ollut toiminnan keskiössä. Yhteistyökumppaneilta ja sidosryhmiltä saadun palautteen mukaan Hiihtoliitto on menossa oikeaan suuntaan. Keskeisenä osana muutosprosessia on ollut strategiatyö, jonka tavoitteena on ollut määritellä entistä tarkemmin, mitä Hiihtoliitto on tulevaisuudessa. Hiihtoliiton liittovaltuusto hyväksyi perjantaina 25.4. uuden strategian ”Miltä erinomainen näyttää 2030.” Uudessa strategiassa huippu-urheilu sekä yhtenäisyys ja toimintakulttuuri on nostettu aiempaa selkeämmin toiminnan keskiöön.

– Olemme viimeisen vuoden aikana edistäneet muutosprosessiamme aktiivisesti ja onnistuneet tekemään eteenpäin vieviä ja vastuullisia päätöksiä. Seuraava askel muutoksessa on uuden strategian jalkauttaminen käytännön tekemiseen. Olemme uudessa strategiassa linjanneet yhä selkeämmin, että olemme ennen kaikkea huippu-urheiluorganisaatio, jonka toimintaa mitataan urheilijoiden, valmentajien, seurojen ja sidosryhmien menestymisen kautta. Visionamme on olla menestyvin ja vaikuttavin yhteisö talvilajeissa, kertoo puheenjohtaja Sirpa Korkatti.

Uuden strategian jalkauttaminen on jo käynnistetty. Konkreettisia esimerkkejä tästä ovat uuden huippu-urheilujohtajan rekrytointi sekä Hiihtoliiton, Santasport Lapin Urheiluopiston ja Olympiakomitean asiantuntijatoiminnan pilottiyhteistyö.

– Huippu-urheilun kokonaisuutta on lähdetty kehittämään vastaamaan entistä paremmin tulevaisuuden kansainvälisiä vaatimuksia. Tavoitteena on löytää uusia ratkaisuja, joilla parhaat urheilijat, valmentajat ja toimintaympäristöt saadaan tiiviimpään yhteistyöhön keskenään. Haluamme varmistaa, että urheilija- ja valmentajapolut, seurat sekä toimintaympäristöt, järjestelmät ja resurssit tukevat yksilöiden kehittymistä parhaalla mahdollisella tavalla. Keskeinen arvo uudessa strategiassa on myös yhtenäisyys. Haluamme rakentaa kulttuuria, jossa yhtenäisyys ja yhdessä tekeminen ovat yksilön etuja tärkeämpiä, Korkatti sanoo.

Hiihtoliiton lajit ovat valtavan merkityksellisessä asemassa suomalaisille, niin harrastuksena kuin huippu-urheiluna. Jatkuvuuden näkökulmasta erityisesti seurojen hyvinvointi, toimintaympäristöt sekä olosuhteet nousevat entistä suurempaan rooliin ja luovat edellytykset huippu-urheilulle. Huippu-urheilumenestyksen lisäksi on tärkeää, että lajien harrastajamäärät saadaan nousemaan.

– Suurin osa lajiemme arjen työstä tehdään seuroissa. Seurojen hyvinvointi on aivan keskeistä lajiemme tulevaisuuden ja huippu-urheilun näkökulmasta. Liittona meidän on toimintaympäristöjen kehittämisen lisäksi löydettävä uusia keinoja ja tapoja seuratoiminnan tukemiseksi, niin osaamisen jatkuvan kehittämisen kuin olosuhteiden osalta, Korkatti jatkaa.

Strategiauudistuksen aikana on kuultu hyvin laajasti eri toimijoiden näkemyksiä siitä, missä Hiihtoliitto on, millaisena se koetaan ja mitkä asiat ovat tulevaisuudessa erityisen tärkeitä.

– Hiihtoliiton uusi strategia tarkoittaa uusiutumista ja uudelleen ajattelua, se tulee haastamaan meitä kaikkia matkan varrella. Muutos, jota olemme tehneet, tulee jatkumaan – se on täysin välttämätöntä. Meidän on kyettävä jatkossakin arvioimaan kriittisesti rakenteitamme, toimintatapojamme sekä kaikkea tekemistämme. Tärkeää on myös, että pystymme arvioimaan tekemisemme tasoa. Strategian onnistumisen mittareiden lähtötasot ja tavoitemäärittelyt asetetaan vielä tarkemmin kesän aikana. Samalla on hyvä muistaa, että muutoksen tekeminen on kestävyyslaji, Korkatti päättää.

Hiihtoliiton strategia: Miltä erinoimainen näyttää 2030.
Hiihtoliiton strategia: Miltä erinomainen näyttää 2030. (pdf)

Immo Kuutsa 1937–2025

29.4.2025

Suomalainen hiihtovalmentaja- ja vaikuttaja Immo Kuutsa on kuollut. Hän oli kuollessaan 87-vuotias.

Kuutsa teki mittavan uran hiihtourheilun parissa. Hän toimi Suomen maastohiihtomaajoukkueen päävalmentajana vuosina 1972–1985, joiden aikana Suomi saavutti 37 arvokisamitalia, joista kahdeksan oli kultaisia. Valmentajauransa jälkeen Kuutsa jatkoi aktiivisena seuratoimijana ja kilpailunjärjestäjänä Iisalmen Visassa, jossa hän ehti vaikuttaa yli 50 vuoden ajan.

Tunnustuksena työstään Kuutsa sai muun muassa liikuntaneuvoksen arvonimen (2007) ja Pro Urheilu -mitalin (2015). Vuonna 2019 Hiihtoliitto myönsi hänelle Hannu Koskivuori -mitalin pitkäaikaisesta työstään hiihtourheilun hyväksi.

Koulutukseltaan Kuutsa oli voimistelunopettaja, jona hän myös työskenteli pitkään. Urheilun lisäksi Kuutsa vaikutti politiikassa. Hän toimi 16 vuoden ajan Kokoomuksen kaupunginvaltuutettuna Iisalmessa.

Immo Kuutsa kuoli lauantaina 26.4. sairauskohtaukseen. Suomen Hiihtoliitto muistaa hänet merkittävänä vaikuttajana suomalaisessa hiihdossa ja ottaa osaa omaisten suruun.

Suomen Hiihtoliiton ja Kuusamon Erä-Veikkojen perustama Ruka Nordic Oy vauhdittamaan Rukan maailmancup -tapahtumakokonaisuutta

Suomen Hiihtoliitto ja Kuusamon Erä-Veikot (KEV) ovat perustaneet Ruka Nordic Oy:n vastaamaan Ruka Nordic -maailmancup-tapahtumasta ja sen kaupallisista toiminnoista. Tapahtuman taloudellinen ja toiminnallinen kokonaisvastuu on jatkossa Ruka Nordic Oy:lla. Yhtiöittämisen myötä haetaan myös synergiaetuja niin Hiihtoliiton kuin Salppuri Oy:n kanssa soveltuvissa toiminnoissa. Lisäksi hyödynnetään Kuusamon Erä-Veikkojen ja Hiihtoliiton resursseja tapahtuman tuottamiseen ja kehittämiseen, erityisen painopisteen ollessa Kuusamon Erä-Veikkojen vapaaehtoisorganisaation pitkässä kokemuksessa tapahtuman järjestämisessä.

Yhtiön hallituksessa on yhteensä kuusi jäsentä; kolme kummankin omistajatahon nimeämää jäsentä. Hallituksen puheenjohtajana toimii Hiihtoliiton puheenjohtaja Sirpa Korkatti, ja yhtiön toimitusjohtajaksi on nimitetty Kuusamon Erä-Veikkojen toiminnanjohtaja Jarkko Ruhanen.

Tapahtuman merkittävyys on tutkitusti aluetaloudellisten sekä medianäkyvyyden kautta koko Kuusamon ja Pohjois-Suomen talousalueelle erittäin suuri. Omistajatahot näkevät myös tapahtuman tulevaisuuden ja kehittämisen kannalta yhtiöittämisen olevan ratkaisu tulevaisuutta varten. Oppeja ratkaisusta on otettu muun muassa Lahdesta, jossa Hiihtoliiton ja Lahden Hiihtoseuran yhdessä omistama Salppuri Oy on jo useamman vuoden vastannut Salpausselän kisojen tuottamisesta.

Kuusamon Erä-Veikkojen rooli tapahtuman toteutuksessa painottuu jatkossakin vapaaehtoistoiminnan koordinointiin sekä kilpailu- ja tukitoimintojen toteuttamiseen. Yhtiön toisena omistajana Kuusamon Erä-Veikkojen rooli järjestelyissä on edelleen merkittävä.

– Yhtiöittäminen mahdollistaa pitkäjänteisemmän seuratoiminnan kehittämisen, kun taloudellinen vastuu tapahtumasta siirtyy yhtiölle. Seura pysyy kuitenkin tiiviisti mukana tapahtuman tekemisessä ja tuottamisessa yhtiön kautta, sanoo KEVin puheenjohtaja Matti Heikkilä.

Hiihtoliiton puheenjohtaja Sirpa Korkatti korostaa, että Ruka Nordic on Hiihtoliiton näkökulmasta merkittävä kokonaisuus maailmancup-kauden avaustapahtumana ja lajikulttuurin ylläpitäjänä.

– On hienoa, että voimme kehittää tapahtumaa entistä tavoitteellisemmin ja nostaa sen uudelle tasolle. Samalla vahvistamme yhteistyötä Hiihtoliiton ja Kuusamon Erä-Veikkojen välillä. Lisäksi Kuusamon kaupungin rooli yhteistyökumppanina on tässä kokonaisuudessa merkittävä, Korkatti toteaa.

Kuusamon kaupungin tuen myötä mahdollistetaan muun muassa tapahtuman vaatimien lumiolosuhteiden tuottaminen vuosittain.

– Vuoden 2025 Ruka Nordiciin, joka kilpaillaan 28.–30. marraskuuta, tuodaan joitakin uudistuksia, niin oheispalveluiden kuin lipunmyynnin ja lippukategorioiden osalta. Katse on myös tiukasti jo tulevaisuudessa ja vuoden 2026 tapahtumassa, joka tulee olemaan yksi KEVin 90-vuotisjuhlavuoden kärkitapahtumista, avaa Ruka Nordic Oy:n toimitusjohtaja Jarkko Ruhanen.

Lisätietoja

Sirpa Korkatti
puheenjohtaja, Suomen Hiihtoliitto
sirpa.korkatti(at)hiihtoliitto.fi

Matti Heikkilä
puheenjohtaja, Kuusamon Erä-Veikot
matti.heikkila(at)kev.fi

Jarkko Ruhanen
toimitusjohtaja, Ruka Nordic Oy
jarkko.ruhanen(at)rukanordic.com