Toukokuussa Paimion hyppyrimäillä oli sutinaa, kun mäkihypyn maajoukkueet leireilivät siellä. Mutta miten urheilijat päätyivät Turun kupeeseen Paimioon?
Yksi syy on varmasti takaisin kasvattajaseuraansa siirtyny maajoukkueurheilija Niko Kytösaho. Kytösaho heitti kauden 2020-2021 aikana mäkijoukkueen päävalmentaja Janne Väätäiselle puolittaisella vitsillä, että mennään leireilemään Varsinais-Suomeen. Vitsistä tulikin totta, ja toukokuussa maajoukkueet pääsivät hyppäämään Varasvuorelle.
– Paimion Varasvuoren olosuhteet ovat mäkihypyn harrastamiselle todella hyvät. Paimiossa on yhteensä viisi mäkeä, K2, K8, K15, K29 ja K58. Kaikki mäet on muovitettu ja mäkikeskus tarjoaa mahdollisuuden ympärivuotiselle hyppäämiselle, kertoo Paimion urheilijoiden Valtteri Schleutker.
Kesäkuussa Paimiossa myös juniorit pääsivät mäkileirin makuun, kun Polku ylös ja lentoon -tapahtuman rantautui kaupunkiin. Silloin mäet täyttyivät innokkaista nuorista kotkanpoikasista. Paimion valinta yhdeksi kiertueen paikkakunnista oli helppo, mäkikoulutoiminta on siellä aktiivista ja viime vuosien aikana harrastajamäärä on noussut huomattavasti. Tällä hetkellä aktiivisia hyppääjiä mäellä käy noin 20 kappaletta.
– Uusia harrastajia otetaan jatkuvasti mukaan, ja seuraava nimenomaan uusille harrastajille suunnattu mäkikoulu on alkamassa nyt syksyllä. Mäellä käy tällä hetkellä niin sanottu ”positiivinen pöhinä”. Uskomme siihen, että yhteisellä tekemisellä saadaan paljon hyvää aikaan ja uusia junnuja mukaan turvaamaan mäkihypyn tulevaisuutta, Schleutker kertoo.
Miten tähän tilanteeseen on sitten päästy? Schleutker uskoo, että periksi antamattomuus ja usko omaan tekemiseen ovat avainasemassa toiminnan uudelleenkäynnistämisessä. Yhdessä pitkäaikaisen aktiivitoimijan Sami Kestin kanssa järjestetyt mäkihypyn kokeilupäivät toivat tulosta ja harrastajien määrää saatiin kasvatettua.
– Kokeilupäiviä järjestettiin tasaisin väliajoin, eikä periksi annettu, vaikka välillä osallistujia oli nolla. Uskottiin sinnikkääseen tekemiseen ja siihen, että pikkuhiljaa kokeilupäivien ansiosta saadaan junnuja palaamaan mäelle. Työ tuotti tulosta, ja nopeasti junnujen määrää saatiin kasvatettua. Huomattiin myös, että mitä enemmän harrastajia, sitä enemmän myös kavereita joiden kanssa oli kiva jäädä mäkeä hyppäämään, toteaa Schleutker.
Niko Kytösaho haluaa olla tukemassa kasvattajaseuraansa
Mäkihypyn maajoukkueen kärkinimiin kuuluva Niko Kytösaho kokee, että Paimion urheilijoissa on potentiaalia kasvattaa uusia mäkikotkia kohti maailman huippua. Keväällä 2021 takaisin Paimion urheilijoiden riveihin siirtynyt Kytösaho haluaa olla tukena tässä prosessissa.
– Vaihdoin takasin kasvattajaseuraani, koska koen, että tällä muutolla pystyn innostamaan lisää junioreita seuran toimintaan, sekä luomaan uskoa, että Paimiosta pystyy nousemaan mäkihypyn huipulle. Koen ylpeyttä saadessani edustaa Paimion urheilijoita, sillä saan seurata kuinka juniorit kehittyvät. Tulevaisuudessa pääsen yhä enemmän seuraamaan ja kannustamaan nuoria hyppääjiä, kun he alkavat kilpailemaan samoissa kisoissa.
Kytösaho on nähnyt, miten asiat ovat edenneet Paimion Varasvuorella. Hän uskookin, että Paimio tulee vielä nousemaan Suomen parhaaksi mäkiseuraksi.
– Paimiossa on selkeät suunnitelmat toiminnan kehittämiselle, ja ne on jo aloitettu. Se tuo lisää motivaatiota olla mukana tässä prosessissa kohti Suomen parasta mäkiseuraa, kertoo Kytösaho.
Vanhempien merkitystä tulee korostaa harrastamisen yhteydessä
Kuten kaikessa muussakin harrastustoiminnassa, on vanhempien merkitys lajin kannalta suuri. Ovathan he juuri niitä, jotka vievät lapset harrastamaan, sekä innostavat ja kannustavat lajin pariin. Paimion urheilijoiden aktiiviset vanhemmat ovat alusta asti olleet mukana toiminnassa.
– Vanhemmat ovat olleet alusta alkaen innokkaasti ja oma-aloitteisesti mukana toiminnassa. Vanhemmat ovat tärkeä tuki lapsilleen, mutta myös seuralle – vanhempien innostuksella ja aktiivisuudella pystytään kehittämään myös seuran toimintaa. Suuri kiitos heille, Valtteri Schleutker summaa.