Maastohiihdon johtoryhmän vuoden ensimmäisessä kokouksessa käsiteltiin monipuolisesti maastohiihtoon liittyviä asioita aina urheilijoiden valitsemisesta joukkueisiin ja kilpailutoiminnan kehittämiseen. Toiminnanjohtaja Ismo Hämäläisen ajankohtaiskatsauksessa kuultiin FIS:n näkemyksiä lumivarmuudesta. Kansainvälisen kilpailukalenterin valmistumista on saatava aikaistumaan, jotta kilpailunjärjestäjillä olisi paremmat mahdollisuudet lumivarmuuden maksimoimiseksi. Johtoryhmän puheenjohtaja Sirpa Korkatti totesi, että myös kansallisesti on vastaava haaste, johon voitaisiin vaikuttaa pidemmällä kalenterisuunnittelulla.
Johtoryhmä antoi toimeksiannon urheilijajoukkueiden valintaesitysmallin tekemiseksi
Urheilijoiden kisavalinnat puhuttavat luonnollisesti aina. Valitsijoiden ja urheilijoiden kannalta on tärkeää, että esitystavasta luodaan yhteneväinen toimintamalli. Esityksessä tulee jatkossa näkyä muun muassa valintakriteerit, valintojen perustelut sekä joukkueen tavoitteet/menestysodotukset.
– Myös urheilijoiden henkilökohtaisten valmentajien nimien näkyminen esityksessä lisää avoimuutta ja läpinäkyvyyttä, puheenjohtaja Korkatti toteaa.
Esitys toimintamallista tehdään seuraavaan johtoryhmän kokoukseen operatiivisen henkilöstön valmistelemana.
Kauden aikana on syntynyt tilanne, jonka vuoksi sääntöryhmä kokee maastohiihdon tarvitsevan toimintamallin siihen, miten puututaan sääntöjen tahalliseen rikkomiseen. Sääntöryhmän puheenjohtaja Jussi Prykäri taustoitti asiaa:
– Millä perusteella voidaan evätä urheilijan osallistuminen kilpailuun, jos hän itse ilmoittaa, ettei tule noudattamaan kilpailusääntöjä? Tuomarineuvostolla ei ole työkaluja kilpailuun osallistumisen estämiseksi – pitää olla hyvät ja painavat perusteet, jotta osallistuminen voidaan estää.
Johtoryhmä keskusteli asian mahdollisesta käsittelystä liiton kurinpitovaliokunnan toimesta sekä urheiluyhteisön keskitetystä kurinpidosta (jossa myös Suomen Hiihtoliitto on mukana). Asia vaatii valmistelua; toiminnanjohtaja ja järjestöpäällikkö valmistelevat asiaa seuraavaan kokoukseen.
Kilpailutoiminnan kehittäminen kokouksen teemana
Kilpailutoiminnalla on merkittävä rooli maastohiihdon tulevaisuudessa. Johtoryhmän jäsenet olivat saaneet etukäteen pohdittavaksi muutamia kysymyksiä:
Miten kilpailutoimintaa pitää kehittää, jotta
– kilpailujen osallistujamäärät säilyvät vähintäänkin nykyisellään
– kilpailumuodot ja -tavat ovat erilaisia ja mahdollistavat vanhemmissa ikäluokissa pärjäämisen myös kv. kisoissa
– suomalainen maastohiihto pysyy mukana maastohiihdon evoluutiossa
– seurat kokevat kilpailujen järjestämisen mielekkääksi
Lähetekeskustelussa nousi esille eritasoisia asioita, jotka kaikki ovat eri tavalla tärkeitä. Kansallisessa kilpailutoiminnassa on huomioitava maastohiihdon kansainvälinen kehitys: kilpailumuodot sisältävät ryhmähiihtoa, sekaviestejä, pariviestejä, yhteislähtöjä. Monet radat vaativat teknistä osaamista.
Jotta urheilijamme voivat pärjätä kansainvälisissä kilpailuissa, kansallisen kilpailutoiminnan on mahdollistettava osaaminen ja kokemukset erilaisista kilpailumuodoista. Arvokisavuosina SM-kisojen rooli nousee ja silloin on tärkeää ennakoida kilpailumuodot ja -radat palvelemaan arvokisavalintoja ja urheilijoita.
Edellisenä hiihtotalvena 60 % Suomessa järjestetyistä kilpailuista toteutettiin väliaikalähtöinä vapaalla hiihtotavalla – tähän on saatava lisää variaatiota jatkossa! Olosuhteet ovat kilpailutoiminnan keskiössä, mutta lumen lisäksi on syytä pysähtyä pohtimaan kilpailumuotojen avulla erilaisia teknisiä elementtejä hiihtoratoihin.
Tarvitaan myös piirien ja seurojenkin välistä yhteistyötä ja kilpailujen koordinointia niin, ettei lähialueilla ole samaan aikaan päällekkäin kisoja – tuloksena tilanne, jossa osallistujamäärä per kilpailu jää pieneksi.
Kilpailujen järjestäminen edellyttää isoa vapaaehtoisten joukkoa, joten voisi olla paikallaan miettiä ns. kevyempiä kilpailumuotoja nykyisten rinnalle. Esille nousi myös kilpailujen järjestäminen seurojen yhteistyönä. Nuorten sarjojen osalta esille nousivat niin ikään mahdollinen yhteisvoitelun kokeilu sekä osallistumismaksujen suuruus. Lisäksi pari- ja sekaviestit mahdollistavat myös pienten seurojen hiihtäjien osallistumisen viestikisoihin.
Muissa asioissa kuultiin tilannekatsaus mm. kehitteillä olevasta valmennusjärjestelmän palaute- ja arviointimallista, jota on nyt sparrattu Vuokatissa toimivien valmentajien kanssa. Vastaanotto on ollut positiivinen.
Johtoryhmän puheenjohtaja esitti maastohiihdolle lajipäällikköä
Kokouksen lopussa puheenjohtaja Sirpa Korkatti nosti esiin maastohiihdon lajipäällikön tehtävän.
– Maastohiihto on koko suomalaisen urheilun menestyslaji ja Hiihtoliiton laeista ylivoimaisesti suurin niin harrastajamäärältään, seurojen määrässä, toimintojen volyymissä kuin menestyksessä. Varmistaaksemme menestyksen myös jatkossa, arjen operatiivisen toiminnan laadukkaan ja resurssiviisaan johtamisen ja mm. valmentajien työn tukemisen, maastohiihto tarvitsee vääjäämättä lajijohtajan/lajipäällikön. Totta kai tiedossa ovat taloudelliset realiteetit, mutta uskon vahvasti siihen, että osaava ja tehtävänsä hoitava lajipäällikkö pystyy suunnittelemaan toimintaa myös taloudellisesti järkevästi. Meidän tehtävämme on huolehtia, että maastohiihdon toimijoilla on edellytykset onnistua ja mielestäni se vaatii tällaisen roolin palauttamisen maastohiihtoon, päivitettynä toki, Korkatti toteaa.
Seuraava johtoryhmän kokous pidetään 15. helmikuuta.
Maastohiihdon johtoryhmän tehtävänä on ohjata, tukea ja kehittää maastohiihdon operatiivista urheilutoimintaa hyväksytyn toimintasuunnitelman ja budjetin puitteissa. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii Sirpa Korkatti ja jäseninä Esko Valikainen, Satu Kalajainen, Jukka Tahkola, Jussi Prykäri, Juha Toivo ja Mika Paananen.