Ounasvaaran Hiihtoseura on perustettu 1927 ja viiden vuoden päästä juhlitaankin seuran satavuotista taivalta. Vuosien varrelle on mahtunut erilaisia vaiheita ja myös urheilullista menestystä – OH:n urheilijat ovat saavuttaneet yli 40 olympia- ja maailmanmestaruusmitalia. Yleisseurana Ounasvaaran Hiihtoseura hakee lajien yhteistoiminnasta voimaa.
”OH:n vahvuutena on virkeä toiminta neljällä jaostolla. Jaostot tekevät nykypäivänä tiivistä yhteistyötä. Esimerkiksi suurtapahtumia järjestetään kaikki jaostot yhdessä. Meillä on suhteellisen paljon harrastajia, joille tarjoamme monipuolisesti erilaisia liikkumisen mahdollisuuksia”, kuvaa seuran vahvuuksia toiminnanjohtaja Janne Mäkinen.
Jaostorajat ylittävä toiminta nähdään mahdollisuutena. Tulevien vuosien aikana seura pyrkiikin panostamaan siihen, että urheilijat olisivat mukana entistä useammassa lajissa.
Kulunut kausi oli Ounasvaaran Hiihtoseuralle merkityksellinen, kun kohdalle osui maailman suurimman suunnistustapahtuman Jukolan viestin järjestelyt todella haastavissa koronaolosuhteissa. Keväällä taas heräteltiin legendaarisen Ounasvaaran Talvikisaperinnettä henkiin maastohiihdon, mäkihypyn ja yhdistetyn SM-kilpailujen myötä. Myös tulevia vuosia kohti katsotaan positiivisesti.
”Juuri nyt hiihtolajeilla on vahva vetovoima. Tähän tilaisuuteen pyrimme myös seurana vahvasti tarttumaan. Haluamme tavoittaa kaikissa lajeissamme uusia junioreita ja tarjota hyvät eväät urheilijapolulla etenemiseen aina hiihto- tai mäkikoulusta yleisen sarjan kansalliseen kärkeen asti”, kertoo Mäkinen.
Mäkihypyn osalta seurassa oli muutama vuosi sitten haastava tilanne. Suorituspaikat vaativat kunnostusta ja harrastajamäärät olivat todella vähissä. Toiminnan elvyttämiseksi seurassa luotiin toimenpidesuunnitelma ja määrätietoisella yhteistyöllä suorituspaikkoja on kunnostettu kaupungin kanssa. Mäkikoulutoiminta on saatu jälleen pyörimään ja harrastajamäärät nousuun. Seuran tulevia tavoitteita Mäkinen tiivistää seuraavasti:
”Tavoitteena on huolehtia siitä, että harrastajamäärät kasvavat kaikissa lajeissamme. On huolehdittava siitä, että kykenemme seurana tarjoamaan hyvät eväät koko urheilijapolulle hiihto- tai mäkikoulusta huippu-urheiluun asti. Näiden ohella yksi selkeä tavoite liittyy siihen, että harrastajamäärien kasvaessa pystyisimme sitouttamaan samassa suhteessa myös valmentajia, huoltajia ja muita toimitsijoita.”