Valtaosa yli 18-vuotiaista suomalaisista pitää melko tai erittäin tärkeänä, että kaikille tarjotaan mahdollisuus oppia ja harrastaa uintia (96 %), hiihtoa (77 %) ja luistelua (71 %), selviää Jääkiekkoliiton, Hiihtoliiton ja Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton tilaamasta kyselystä. Näiden kansallisten liikuntataitojen oppimiseen ja osaamiseen vaikuttaa iän lisäksi etenkin vastaajien tulo- ja koulutustaso.
Liikkumattomuus ja etenkin lasten sekä nuorten liikkuminen ovat puhuttaneet viime vuosina. On huolehdittava, että kaikilla lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus oppia perusliikuntataidot, koska ne mahdollistavat pystyvyyden tunteen ja kyvyn liikkua myös tulevaisuudessa. Perusliikuntataitojen oppiminen on yhdenvertaisuuskysymys, jossa koulujen, olosuhteiden ja perheiden rooli väistämättä korostuu.
Yhdenvertaisuus
Aula Researchin toteuttamassa kyselyssä kävi ilmi, että vähän koulutetuilla ja pienituloisilla taidot ovat kaikissa tutkituissa lajeissa heikommat kuin korkeakoulutetuilla ja taloudellisesti hyvin toimeentulevilla. Vaikka suurin osa suomalaisista siis pitää kansallisten liikuntataitojen osaamista tärkeänä, kaikilla ei näytä olevan yhdenvertaisia mahdollisuuksia opetella niitä. Yhdenvertaisuus lisää yhteisöllisyyttä ja kansallisten liikuntataitojen omaksuminen voisi edistää maahanmuuttajien kotoutumista.
Perhe, koulu ja seuratoiminta mahdollistajina
Tyypillisimmin kyseiset taidot opitaan perheenjäsenten opastuksella alakouluikään mennessä, mutta koulujen merkitystä taitojen oppikenttänä ei tule unohtaa. Vastaajista joka viides ilmoitti oppineensa uimaan ja noin 40 % hiihtämään ja luistelemaan koululiikunnassa. Etenkin alle 50-vuotiaiden vastaajien keskuudessa koululiikunnan rooli uinnin, hiihdon ja luistelun oppimisessa oli merkittävä.
– Perheillä on hyvin erilaiset mahdollisuudet tukea lapsen liikuntataitojen oppimista. Esteeksi harrastamiselle voivat nousta esimerkiksi välineiden puute, harrastamisen kustannukset ja perheen voimavarat. Koulussa kaikilla lapsilla on mahdollisuus oppia eri liikuntataitoja, myös heillä, joilla ei ole eri syistä siihen mahdollisuutta vapaa-ajalla, sanoo Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton uimaopetussektorin koulutussuunnittelija Tero Savolainen.
Hyvät kansalliset liikuntataidot mahdollistavat aktiivisen elämäntavan
Tällä hetkellä suomalaisista yli 18-vuotiaista 53 % osaa uida vähintään 200 metriä syvässä vedessä, josta vähintään 50 metriä selällään. 41 % pystyy hiihtämään useita kilometrejä sujuvasti vaihtelevassa maastossa ja 28 % pystyy luistelemaan pidempiä matkoja ja pelaamaan sujuvasti erilaisia mailapelejä jäällä.
Yli puolet vastanneista kertoivat uinnin, hiihdon tai luistelun harrastamisen vaikuttaneen positiivisesti heidän psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiinsa. Monet vastaajista kokivat lajien harrastamiseen liittyvän ulkoilun mielekkäänä.
– Näemmekin kansallisten liikuntataitojen mahdollistavan monipuolisen liikunnan ilon ja aktiivisen luonnossa liikkumisen läpi elämän. Liikkumattomuus ja sen haitat sekä yksilölle että yhteiskunnalle ovat olleet esillä jo pidemmän aikaa. Kannustamalla eri liikuntataitojen oppimiseen voidaan innostaa ihmisiä aktiiviseen elämäntapaan ja samalla vähentää liikkumattomuudesta aiheutuvia kustannuksia, sanoo Suomen Hiihtoliiton seurakehittäjä Kari-Pekka Seppänen.
Liikuntapaikkojen käytön optimointi ja koulu-seura-yhteistyö mahdollistajana
SUH, Hiihtoliitto ja Jääkiekkoliitto kannustavat kuntia varmistamaan riittävät resurssit ja olosuhteet kansallisten liikuntalajien opettamiseen ja harrastamiseen etenkin kouluissa ja seuratoiminnassa. Näin voidaan taata kaikille lapsille yhdenvertaiset mahdollisuudet halutessaan harrastaa näitä Suomessa monin tavoin perinteisiä kansallisia liikuntalajeja myös tulevaisuudessa.
– Koulu-seura-yhteistyöstä löytyy loistavia esimerkkejä, joissa resursseja on saatu optimoitua ja yhteistyötä tiivistettyä. Yksi konkreettinen esimerkki tästä on harrastamisen Suomen malli, sanoo Jääkiekkoliiton kehityspäällikkö Kim Sällström.
Suomen Hiihtoliitto, Suomen Jääkiekkoliitto ja Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto tilasivat Aula Reseach:ltä tutkimuksen hiihdon, luistelun ja uimataidon osaamisesta, harrastamisen motiiveista, olosuhteista, merkityksestä itselle ja yhteiskunnalle, oppimisen ja harrastamisen esteistä ja vaikutuksista. Kansalaiskysely toteutettiin huhti-toukokuussa 2022. Kyselyyn vastasi 2032 yli 18-vuotiasta suomalaista. Tulokset on painotettu vastaamaan Suomen väestöä iän ja sukupuolen mukaan.
Aula Research: Kyselytutkimus kansalaisliikuntataidoista 2022
Lisätietoja
Kari-Pekka Seppänen, seurakehittäjä, Suomen Hiihtoliitto
puh. 044 080 6943, kari-pekka.seppanen(at)hiihtoliitto.fi
Tero Savolainen, uimaopetussektorin koulutussuunnittelija, Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto
puh. 010 3407 335, tero.savolainen(at)suh.fi
Kim Sällström, harrastamisen kehityspäällikkö, Suomen Jääkiekkoliitto
puh. 0400 529003, kim.sallstrom(at)finhockey.fi