Ajankohtaisissa asioissa keskiöön nousi yhteispohjoismainen tiivis keskusteluyhteys ja vankasti yhtenevät intressit. Hiihtoliiton puheenjohtaja Markku Haapasalmi ja toiminnanjohtaja Ismo Hämäläinen kertoivat kuulumiset 9.2. Tukholman kokouksestaan, jossa kokoonnuttiin Norjan ja Ruotsin liittojen kanssa. Keskustelua käytiin mm. Venäjän ja Valko-Venäjän statuksesta kansainvälisissä kisoissa. Niin Suomella, Norjalla kuin Ruotsillakin on paitsi liitto- myös valtiokohtainen linjaus, joka ei hyväksy Venäjää ja Valko-Venäjää kisoihin mukaan missään roolissa.
Myös OPA-maiden (Keski-Euroopan maiden liittouma) kanssa on kauden mittaan keskusteltu yhdessä tekemisestä, ja urheilupoliittisen yhteistyön OPA-maiden kanssa todettiin voivan kasvattaa painoarvoa FIS:n suuntaan. Pohjoismainen yhteistyö on tällä hetkellä erittäin hyvää ja tiivis yhteys jatkuu. Keskiössä on mm. yhteinen koordinointi sen varmistamiseksi, etteivät Pohjoismaat hae samoja kisoja. Yhteinen intressi ja toive ovat myös pitkäaikaiset kalenterit FIS:n suunnalta, jotka osaltaan edistäisivät satsauksia olosuhteisiin. Isoon kokonaisuuteen linkittyvät hiihtolajien ohella myös alppilajit.
Talouskatsauksessa käytiin läpi tammikuun taloustilanne sekä koko kauden tulosennuste toimialueittain. Taloutta johdetaan terästetyllä seurannalla ja toimintaa ohjaavalla raportoinnilla. Edellisessä johtokunnan kokouksessa linjattua säästötarvetta käytiin kokouksessa läpi Hiihtoliiton toiminnan kaikilta osa-alueilta kartoitettujen säästöjen kautta. Nyt identifioitujen säästöjen yhteisvaikutus on joitakin kymmeniä tuhansia euroja. Tulovirran kasvattamiseksi suurimmat lyhyen aikavälin mahdollisuudet ovat Salpausselän kisat sekä Helsinki Ski Weeks.
Kokouksessa käytiin keskustelua mahdollisesta sääntömuutoksesta tilikauden muuttamiseksi. Peruste keskustelunavauksen taustalla on toiminnallinen: kumppanineuvottelujen läpi vieminen siirtyy yhä useammin syksylle, millä taas on suuri vaikutus kauden budjetoinnille. Tämä puoltaisi tilikauden päättymistä toukokuun sijaan lokakuussa. Nyt tarkastelussa on käynnissä olevan tilikauden pidentäminen viidellä kuukaudella. Keskustelu jatkuu seuraavassa johtokunnan kokouksessa, jossa mahdollisen muutoksen syyt ja vaikutukset avataan tarkemmin, minkä jälkeen asiasta tehdään päätös.
Kaupallisessa katsauksessa todettiin poikkeuksellisten aikojen edelleen vaikuttavan negatiivisesti myyntiin, kun yritykset sulkevat liiketoimintojaan. Haastava tilanne heijastuu aivan erityisesti tapahtumamyyntiin, kun taas maajoukkuepuolella ollaan paremmissa asetelmissa tulevaa kautta kohti mennessä.
Suomen Hiihtoliiton ja Ski Sport Finlandin mahdollisen yhdistymisprosessin etenemisen osalta esiteltiin tarkentunut työsuunnitelma ja työryhmät, jotka kartoittavat asiaa laajasti aina juridisesta prosessista ja talousnäkökohdista operatiivisiin näkökantoihin. Aikataulua tarkennetaan vielä. Todettiin ensiarvoisen tärkeäksi kentän pitäminen ajan tasalla prosessin etenemisestä.
Niin ikään Hiihtoliiton strategiapäivitys etenee viimeisin täydennyksin, ja valmis strategia tuodaan johtokunnan kommentoitavaksi maaliskuun kokoukseen.
Maastohiihdon johtoryhmän terveisissä kerrottiin, että tulevalla kaudella otetaan pilottina käyttöön valmennusjärjestelmän palaute- ja arviointijärjestelmä, jota hyödynnetään mm. valmennus- ja leiritoimintojen kehittämiseen. Vastaanotto valmentajien keskuudessa on ollut myönteinen. Mäkihypyn ja yhdistetyn johtoryhmän terveisissä viitattiin positiivisiin kehitysaskeliin kauden aikana, joskin paljon työtä on vielä tehtävänä. Kehitykselle suotuisana nähdään tiivistyneet, hyvähenkiset keskustelut lajien ympärillä, mikä näkyy myös johtoryhmätoiminnassa.
Ski Sport Finlandin kuulumisissa iloittiin junnupuolen menestyksestä ja nuorten tulevaisuudenpotentiaalista. Strategisia valintoja tarvitaan – paitsi taloudellisesti haastavan maailmantilanteen vuoksi, myös laajemman lajikulttuurimuutoksen nimissä. Tavoitteena on kilpailuedun rakentaminen mm. arvioimalla ruohonjuuritasolta asti valmennusjärjestelmää, valmennuskoulutusjärjestelmää, sekä teroittamalla urheilijapolun eri vaiheita.
Johtokunta toimii Hiihtoliiton lain mukaisena hallituksena ja toimeenpanevana elimenä edistäen, ohjaten ja valvoen kaikin tavoin maamme hiihtourheilun kehitystä. Johtokunnassa toimii puheenjohtajana Markku Haapasalmi, maastohiihdon edustajina Sirpa Korkatti ja Maria Sorvisto (varajäsen Heikki Keskitalo), mäkihypyn ja yhdistetyn edustajina Lauri Kettunen ja Juhani Huhtala (varajäsen Riina Valto), alppilajien edustajina Martti Uusitalo ja Antti Kärävä (varajäsen Timo Sallinen) sekä muina jäseninä Rinna Ikola-Norrbacka ja Juha Kolu (varajäsen Anssi Pentsinen).